Varttuneiden kaupunki

Antibesin kaduilla ja kaupoissa ei voi olla kiinnittämättä huomiota varttuneiden ihmisten suureen määrään. Äkkiseltään asia havahduttaa. Näinkö Antibesilaiset vanhenevat ja kuolevat pois? Eikö tulevaisuutta ole?

Tilanne ei ole noin surullinen. Antibesiin varttuu uusia eläkeläisiä, mutta toistaiseksi he vaikuttavat muualla Ranskassa ja ulkomailla. Kaupungin leppeä ilmasto houkuttelee oloneuvoksista viettämään ainakin osan vuoden kylmimmistä kuukausista täällä. Moni seniori omistaa täällä asunnon, mutta käypäläisiäkin on, kuten vaimoni ja minä. Varttuneen muukalaiskerrostuman läsnäolo on toivottavasti eduksi myös alkuperäisasukkaiden hyvinvoinnille.

Tapasimme eilen illalla kolme amerikkalaista, kun olimme syömässä päivällistä. He olivat tulleet toissapäivänä kuukaudeksi vuokraamaansa asuntoon. Edustavat siten samaa segmenttiä kuin me. Tosin he eivät olleet kaikki vielä eläkeiässä.

Kaupungin edustalla seisoo meressä miljoonia. Antibesin satama on sovelias tavallista isommillekin jahdeille. Niinpä vedessä talvehtii toinen toistaa upeampia veneitä odottamassa kesäisiä kelejä. Monet niistä on rekisteröity Valettaan. Malta lienee verotuksellisesti edullinen osoite. Kaupungin staman puoleisessa osassa on runsaasti veneiden ylläpitoon, varusteluun ja hallintoon liittyviä palveluja tarjoavia yrityksiä.

Joidenkin katukuvassa näkyvistä toppatakkisista pariskunnista täytyy olla huomattavan varakkaita.

Täkäläisten asuntojen hinnat ovat karkeasti noin Helsingin tasoa. Onneksi tältä rannikolta voi löytää tavistenkin kukkarolle sopivia vuokra-asuntoja.

Elämän rujous näkyy täälläkin. Kaduilla näkee myös ihmisiä, joilla on koko omaisuus mukanaan.