Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 7. helmikuuta 2020

Yksikätisenä

Olin leukemiaa sairastaessani eräässä vaiheessa jalaton, kun en kyennyt kävelemään. Nyt olen kädetön. Tosin vain toinen käsi puuttuu. Minulla ei ole hiiri- vaan paneelikäsi. Oikean käden ranne on kipeytynyt läppärin ohjauspaneelin käytöstä. Se ei kai parane kuin yksikätisenä elämisellä.

Kirjoitan tätä juttua käyttämällä oikeasta kädestä nimetöntä ja pikkusormea. Sekin tuntuu hieman, joten minun on yritettävä pitää vasenta kättä täysin toimettomana.

Minun on määrättävä itselleni sairauslomaa puuhista, joihin tarvitsen oikeaa kättä. Kipu on kehotus olla käyttämättä kipeää jäsentä. Varovainen käyttäminenkin aiheuttaa välillä kipua. Tunne ei ole sietämätön, mutta täydellinen lepuuttaminen tietänee nopeampaa paranemista.

Tämä on pientä. Onneksi vasen käsi toimii siten kuin vasen käsi toimii. On siitä jotakin apua.

Olen kirjoittanut käsin ranskankielisiä opetustekstejä Coffee Break French -ohjelmistosta auttaakseni asioiden tarttumista mieleeni myös motoriikan avulla. Sitä on nyt vältettävä. Läppärin käytössä on tyydyttävä enimmäkseen kuunteluun ja katseluun.

Hankimme äsken kirjastokortit läheisestä Albert Camus Mediathequesta. Siellä on jonkin verran englanninkielistä kirjallisuutta. Rankankielisiin lukemistoihin ei taitoni vielä yllä.

Jonkinlaista retriittiä tämäkin.

Ei kommentteja: