Sally Salmisen Katrina on loistava teos, joka kuvaa ahvenanmaalaisen köyhälistön elämää isäntien tahdon alla 30-luvulla.
Saman kirjailijan teoksesta "Hiekalle rakettu" en voi sanoa samaa. Se kuvaa Edgar-nimisen nuoren miehen epäaitoa kääntymystä erään helluntailaisuuden haaran edustamaan uskoon. Hän pääsi saarnamiehen rooliin ja ponnisteli kovasti saadakseen mainetta tehtävässään. Onnistuikin.
Edgarin kotona ei suhtauduttu suopeasti hänen uravalintaansa. Äiti tosin otti muita neutraalimman kannan asiaan ja sisar kääntyi helluntailaiseksi. Isä toivoi, että hän olisi valinnut jonkun muun tehtävän, oikean ammatin.
Kirjaa lukiessani odotin, että näkökulma laajenisi, mutta niin ei käynyt. Saarnamiehen uran kuvaus alkoi pitkästyttää. Varmaan tarinalla on oma tavallaan mikrohistoriallinen merkityksensä.
Edgar siirtyy Ruotsiin jatkamaan ammattiaan. Syttyy talvisota. Hän alkaa potea syyllisyyttä siitä, ettei ole rintamalla puolustamassa maataan tai ilmeisesti toimimassa rintamasaarnaajana.. Hän päätti palata Suomeen, mutta sota ehti loppua ennen kuin hän pääsi tositoimiin.
Edgar päättää olla kuuliainen isänsä neuvolle.
Salmisen kotiseudulla Ahvenanmaalla oli hänen aikanaan helluntailaisuutta, joten kirja perustuu varmasti hänen omiin havantoihinsa.
Salminen ei ollut tyytyväinen kirjan nimeen, joka painotti hänestä liikaa uskonnollista teemaa. Hänen mielestään parempi nimi olisi ollut Kunnianhimo. Tosin toteutunut nimi oli myös hänen keksimänsä.
Lainaamani kirja on tuulahdus ajasta ennen minua. Teos on painettu vuonna 1941, jolloin jatkosota syttyi. Kirjan ostaja tai sen lahjaksi saanut on kirjoittanut nimensä täytekynällä kahdelle sivulle. Ehkä hän on myöhemmin - tai hänen perikuntansa - lahjoittanut kirjan Kustavin kirjastolle, jonka leima on otsikkosivulla. Kirja on erittäin hyväkuntoinen. Ei ole kulunut käsissä.
Salmisen elämäkerrassa kutsutaan teosta nimellä "Hiekalle rakennettu", mutta kirjan selkämyksessä ja otsikkosivulla lukee "Hiekalle rakettu".
Teos kuvaa syntyaikansa yhteiskuntaa tietystä näkökulmasta, mikä on sinänsä mielenkiintoista. Minusta se on jotenkin monotoninen kertomus. Siitä puuttuu Katrinan rehevyys ja monisävyisyys.
Lähde: Ulrika Gustafsson - Valoisa kaupunkini Sally Salmisen elämä ja teokset 2021
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti