GÉRICAULT JA MEDUSAN LAUTAN KAUHU

 

Géricault
Medusan lautta
Wikimedia Commons

 Novotny (kts. lähteet) toteaa, että Ranskan romantiikasta voitaisiin käyttää englanninkielisen termin "romanticism" sijaan termiä "romantisme". Niin paljon tyyli poikkeaa Ranskassa saksalaisesta vastineestaan. Kantava filosofia puuttui eikä maalauksissa näy merkkejä abstraktin tulemisesta.

Ranskalainen romantiikan maalaustaide voidaan kiteyttään kahteen merkittävään taiteilijanimeen, jotka ovat Théodore Géricault (1791-1824) ja Eugène Delacroix (1798-1863).

Klassistit olivat maalanneet taistelumaalauksia ja sotasankareita. Painopiste alkoi siirtyä kärsineisiin ja uhreihin, mikä johtui Napoleonin sotaisan kauden päättymisestä. Géricaultin ensimmäinen näyttelyyn asetettu maalaus esitti taistelevaa ratsuväen upseeria sankarihengessä, mutta seuraava jo haavoittunutta ja vetäytyvää kyrassieeria.

Hän maalasi realistisesti ja hänen ilmaisunsa pohjautui vankasti barokin traditiolle. Olipa hän velkaa klassismillekin. Oliko hän ollenkaan romantiikan edustaja? Dikotomian sijaan voisimmekin puhua pitoisuudesta. Hänen töitään kuitenkin luonnehtii elämän todellisuudesta kumpuava romanttinen unelma ja hänen ilmaisunsa on kiihkeää. Goyan sukulaissielu. 

Géricault
Hevoskisat ilman ratsastajia
Wikimedia Commons

Géricault maalasi mielellään hevosia, jotka ilmensivät hänelle vitaalisuutta ja voimaa. Oheisessa teoksessa näkyy selvästi klassismin vaikutus.

Hänen tunnetuin teoksensa on Medusan lautta, joka on hyvin kookas ja jonka aiheen taustana on todellinen haaksirikko. Medihädässä olleen laivan päällystö pakeni pelastusveneillä ja noin 150 ihmistä jäi lautan varaan ponnistelemaan väistämätöntä kuolemaa vastaan. Sommittelu on perinteinen kolmio.

Géricault
Kleptomaani
Wikimedia Commons

Teoksessa on voimakas läsnäolon vaikutelma. Se vetoaa katsojan tunteisiin ja saa hänet aistimaan uhrien kokemaa kauhua. Liikkeen tunne on tehokas. Voi melkein tuntea jäsenissään lautan raskaan nousun aaltoa vastaan ja sen jälkeisen liukumisen kohti seuraavaa.  

Géricault valmistautui perusteellisesti tämän realistisen teoksen tekemiseen tutkimalla ihmisvartaloa. Kalvakkaat hahmot näyttäytyvät jylhää merimaisemaa vasten. Näissä ihmisparoissa ei ole mitään jaloa. Hätätilassa kamppaillaan viettien ja vaistojen varassa.

Ajan myötä teosten mahtipontinen palo vaimeni. Géricault tunsi erään psykiatrin ja pääsi maalaamaan mielisairaalan potilaita. Nämä teokset keskittyvät puhuttelemaan kuvattavan persoonan kautta. Oheisessa muotokuvassa hän on tavoittanut mestarillisesti kuvatun kleptomaanin psykopaattisen välinpitämättömyyden ja tyynen valppauden.

Géricault oli etuoikeutettu, sillä hänen ei keskiluokkaisen taustansa vuoksi tarvinnut saada toimeentuloaan maalaamisesta. Hän pystyi siten toteuttamaan yleistyvää ideaa taiteilijan vapaudesta. Hän ei ehtinyt nauttia siitä pitkään sillä hän kuoli vain 32-vuotiaana.

Päivän kysymys

Mikä aiheutti Géricaultin varhaisen kuoleman?
a. Hän joutui erään naisen pahoinpitelmäksi kadulla.
b. Kahden ratsastusturman seurauksena.
c. Hän sairastui vesipöhöön ja turposi kuoliaaksi.

Vastaus seuraavassa artikkelissa.

Tämä artikkeli on julkaistu 12.2.2011 blogissa Taidehistoriaa ja muutakin havinaa.