Jotkut termit saattavat katkoa korvia. Tämä voi olla seurausta siitä, miten niitä käytetään. Jos viestinnän sävy on kovin syyttelevä ja vuorovaikutus yksisuuntaista, sinänsä käyttökelpoinen termi saattaa kovin värittyä.
Intersektionaalisuudelle voi olla käymässä näin. Yhdellä jos toisella saattavat karvat nousta pystyyn, kun kuulee sanan.
Mistä on kysymys?
THL määrittelee käsitteen näin:
Intersektionaalisuus käsitteenä kuvaa sitä, miten ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen ohella monet muutkin erot, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen.
Intersektionaalisuudesta voidaan puhua risteävinä tai leikkaavina eroina. Epätasa-arvon näkökulmasta sitä voidaan kutsua myös risteäväksi eriarvoisuudeksi. Myös hyvinvoinnin ja terveyden teemoissa käytetyllä kasautuvan eriarvoisuuden käsitteellä on yhtymäkohtia intersektionaalisuuteen.
Intersektionaalisuus muistuttaa minusta segmentointia, jota käytetään markkinoinnin työvälineenä. Tuotteella voi olla yksi tai useampia kohderyhmiä. 80-luvulla levisi nimitys "juppi" (yuppie), joka juontaa sanojen young, urban ja professional alkukirjaimista. Näillä ominaisuuksilla kuvattiin tiettyä kuluttajaryhmää.
 |
| Kuva: Manuel Alvarez, Pixabay |
Myös intersektionaalisuus perustuu ihmisten ominaisuuksille. Sitä vain käytetään hyvin erilaisissa yhteyksissä, esimerkiksi analysoitaessa syrjintää.
THL antaa esimerkkejä:
Vammaista ulkomaalaistaustaista henkilöä voidaan syrjiä työnhaussa vammaisuuden ja asunnon haussa alkuperän vuoksi (moninkertainen syrjintä).
Romaninainen voi tulla syrjityksi työnhaussa romanina ja naisena (kumulatiivinen syrjintä).
Nuorta muslimimiestä voidaan syrjiä samassa tilanteessa usean tekijän (esim. uskonto, ikä, sukupuoli) muodostaman yhteisvaikutuksen perusteella (risteävä syrjintä).
Minusta tämä käsite intersektionaalisuus tuntuu ihan käyttökelpoiselta välineeltä, kun pohditaan keinoja esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai tehdään tutkimusta samasta aiheesta.
Syrjäytyminen on surullinen kohtalo ja voi tulla yhteiskunnalle kalliiksi.
Syrjäytymisen ehkäisemisen keinoja lienee paitsi esimerkiksi valmiuksien parantamisen mahdollisuuksien tarjoaminen myös yhteiskunnan mahdollisten syrjivien piirteiden poistaminen. Siihen on varmaan pyrittykin. Ei ole varmasti helppoa, mutta yrittää pitää.
Huomaan intersektionaalisuuteen tutustuessani oppivani ymmärtämään pikkuisen enemmän yhteiskunnan monimutkaisuudesta.
Jos tässä esillä olleen käsitteen nimi on jo liiaksi kompromettoitunut, sille olisi syytä keksiä uusi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti