Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 3. tammikuuta 2017

Tiedätkö mikä on paragon?

Minulla on huomenna taas kontrollitapaaminen Meikussa. Kai se hyvin menee.

Kävin eilen Huslabin Myllypuron labrassa, joka sijaitsee Liikuntamyllyn vieressä olevassa rakennuksessa. Jumppapaikan vastakkaisella puolella on suuri monttu, johon nousee Metropolian uusi kampus.

Liikuntamyllyn omistaa Helsingin kaupunki, mutta rakennus valmistui vuonna 1979 kuittifirma Paragonin painotaloksi. Olin itse Paragon-konsernin palveluksessa sen tietokonemyynnissä, joka edusti amerikkalaista Burroughs-merkkiä. Kävin tutustumassa painotaloon, kun sen suuri sali oli vielä tyhjä. En ole sen koomin käynyt kyseisessä rakennuksessa, mutta sali näkyy ikkunasta ulos ja samanlaiselta se näyttää.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti ja professori Aarno Ruusuvuori, joka oli suunnitellut myös Paragonin toimistorakennuksen Mäkelänkadun varteen Käärmetalon eteläpuolelle. Muistatko Hyvinkään pyramidimaisen kirkon? Sama mies suunnitteli senkin.

Minun työpaikkani oli siellä Mäkelänkadun varressa. Nykyään talossa toimii Helsingin luonnontiedelukio. Käärmetalo mutkittelee. Siitä sen nimen täytyy johtua. Sekin edustaa luovaa arkkitehtuuria, mutta Paragonin taloja vanhemmalta ajalta. Suunnittelija on Yrjö Lindegren, joka oli suunnitellut Olympiastadionin yhdessä Toivo Jäntin kanssa. 

Käytän joskus asioidessani tahallani termiä paragon. Olen ollut huomaavinani etteivät tämän päivän nuoret asiakaspalvelijat tiedä, mitä sana tarkoittaa. Ennen vanhaan pyydettiin paragoonia, kun haluttiin kuitti.

Olen kuvitellut sanan käytön johtuvan entisestä työnantajastani Paragonista, mutta nimi juontuukin kauempaa. Wikipedia kertoo, että itsekopioivan kuittilomakkeen kehitti John Carter 1800-luvulla Kanadassa. Euroopassa lomakkeita rupesi valmistamaan Paragon Check Book Co. Isossa-Britanniassa. Sana paragon tarkoittaa esikuvaa.

Suomessa kirjapaino Oy Weilin & Göös Ab sai yksinoikeuden itsekopioivan kuittilomakkeen valmistukseen vuonna 1909.  

Weilin & Göösin olivat perustaneet kaksi Jyväskylässä toimivaa opettajaa K.G. Göös ja Alexander Weilin. Göös toimi muuten Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ensimmäisessä johtokunnassa ja oli yksi sen tukiyhtiön perustajista. Kyseisen koulun perillisestä minä olen sairauslomalla.

Weilin & Göös näyttää muodostaneen jossakin vaiheessa tytäryhtiö Paragonin hoitamaan kuittibisnestä. Sittemmin Amer-yhtymä (nykyinen Amer Sports Oy) osti Weilin & Göösin, mutta Paragonin täytyy olla jäänyt kaupan ulkopuolelle. Muistan Paragonin ajoilta, että yhtiöllä oli jokin yhteys WG:in.

Ympyrä alkaa sulkeutua. WG nimittäin rakennutti itselleen painotalon Espooseen vuonna 1964. Rakennuksen kaksi ensimmäistä osaa suunnitteli Aarno Ruusuvuori. Nykyään se on WeeGee-talo, jossa toimii Espoon modernin taiteen museo Emma.

WG:n toiminnot siirtyivät myöhemmin WSOY:ön. Tämän ahmaisi myöhemmin Sanoma Oy, joka julkaisee Helsingin Sanomia. Paragonin taas söi jo aiemmin leiri, johon kuuluu Hesarin kilpailija Aamulehti. Muistelen, että Paragonin ostaja oli Tampereen Kirjapaino, joka myöhemmin yhdistyi Uuden Suomen kanssa. Nykyään Aamulehti kuuluu Alma Mediaan, johon Talentum on yhdistynyt.      

  

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Menin Paragonille duuniin 1973. 18 vuotta tuli puuhailtua yhtä ja toista. Painotalo rakennettiin 1975. T. Timppa

Anonyymi kirjoitti...

Helsingin Sanomat 25.9.1930

Erikoispainamo PARAGON Turuntie 12

Valmistaa kassakuitteja, pilettejä, suurpainoksia ja arpalippuja.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitoksia teille kommenteista! Ollaan Timppa oltu samaan aikaan Paragonilla 1978-1980. Muistat varmaan tj. Matikaisen, Runge Karlssonin ja "Knutskin".

Jaa, olisiko Paragonilla ollut muinoin paino Mäkkylässä?

Risto kirjoitti...

Olin itsekin Paragonilla vuosia. Ensin lähettämössä Hiomotiellä ja Myllikseen muuton jälkeen sitten pian huollon puolella jossa tekemisissä juurikin Burroughs masinoiden kanssa jotka muuttui Unisys merkkisiksi kun Paragon, tai silloin oikeastaan jo PG-Yhtiöt kaiketi myi Burroughs laitteiden edustuksen Suomessa "takaisin" Unisysille, joka oli syntynyt Sperryn ja Burroughsin maailmalla tapahtuneesta fuusiosta (valitettavasti)... tuossa mainitut Matikainen ja Knutski oli tuttuja. Knutskin ja Perttilän (painotalon pomo) Mersujakin olen päässyt ajamaan.

Heikki Honkala kirjoitti...

Terve Risto. Burroughsit olivat käsittääkseni teknisesti edistyneitä koneita. Lähdin Paragonilta vuonna 1980, joten fuusiosta Sperryn kanssa tiedän vain pinnallisesti. Sinulla tuntuu olevan aika pitkä työhistoria Paragonilla. Minä olin vain pari vuotta.