Tämä kirja ei ole yhtä eeppinen kuin saman kirjailijan "Katriina". Tapahtumat sijoittuvat Fanøn saarelle, joka sijaitsee Pohjanmeressä Esbjergin kunnan edustalla. Eletään 1800-lukua. "Meren saari" on painettu vuonna 1964, joten se on noin kymmenen vuotta minua nuorempi.
Olin pettynyt alettuani lukea teosta. Ajattelin, että kirjailija ei ehkä osaa kuvata yhtä vaikuttavasti kulttuuria, johon ei ole syntynyt. "Katriina" kuvaa elämää Ahvenanmaalla, josta Salminen on kotoisin. Viimeksi mainittu myös sijoittuu aikaan, jota kirjailija on itse elänyt.
Kirjailijat Uno Salminen ja Aili Nordgren sekä runoilija Runar Salminen ovat Sally Salmisen sisaruksia.
Jatkoin kuitenkin lukemista.
Minä kuulun niihin lukijoihin, jotka toivovat kirjailijoiden kuvaavat tapahtumien ympäristöä mahdollisimman aidosti. On mukava kuvitella oppivansa jotakin todellista fiktiivisistä romaaneista. En tiedä kuinka hyvin Salminen on tehnyt kotiläksynsä. Minulle "Meren saari" tuntui uskottavalta. Kirjailija meni naimisiin tanskalaisen kanssa ja asui Tanskassa suuren osan elämästään. Ehkä Salminen on tutkinut saaren paikallishistoriaa ja muotoillut tarinansa sen pohjalta.
Kirjailijoilla ei ole mitään velvollisuutta kuvata teostensa tapahtumaympäristöä "oikein". Tässä käsitellyssä kirjassa on erikoinen juoni. Päähenkilö on kotiseudulleen ammattiaan harjoittamaan palannut opettaja, joka rakastuu itseään nuorempaan naiseen, mutta epäilee, että tämä saattaa olla hänen oma tytär.
Kirjassa pohditaan uskoa ja elämän tarkoitusta. Suuret kysymykset jäävät tietenkin auki. Merellistä ympäristöä kuvataan taitavasti.
Kirjan lopussa palaset loksahtavat paikoilleen ja keskeinen arvoitus ratkeaa. Tarinasta tulee ehyt.
Olen lainannut myös Salmisen Kalastajakylän prinssin. Ehkä siinäkin on hyvä tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti