Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

lauantai 14. syyskuuta 2024

Mistä tämä Yle-viha kumpuaa?

 

Suunnilleen tällainen "Yle" oli lapsuuskodissani

Yle herättää paljon tunteita ainakin sosiaalisessa mediasssa. Erityisesti negatiivisia. Tyypillisesti perustelut eivät ole kovin analyyttisia. 

Hallitusohjelman mukaisesti on parlamentaarinen työryhmä keskustellut pitkään Ylen rahoituksesta ja päässyt nyt kompromissiin.  Tulos on torjuntavoitto ainakin Ylen ja sen tyytyväisten asiakkaiden (kuten minun) näkökulmasta. Kaikki puolueet eivät selvästikään olleet tyytyväisiä, mutta olosuhteiden pakosta taipuivat siihen, mikä oli mahdollista. 

Erityisen ponnekasta leikkausta ovat vaatineet perussuomalaiset kuten myös monet fiksut ihmiset, jotka tuskin äänestävät mainittua puoluetta. Toki perussuomalaisissakin on fiksuja. Jostakin syystä Yle tuntuu kuitenkin erityisesti heitä häiritsevän. 

Sanottakoon tässä, että koska leikkauksia pitää tehdä joka tapauksessa valtionvelan ja maan kantokyvyn vuoksi, ei Ylekään saa olla koskematon tässä suhteessa. 


Mitä tilastot sanovat Ylen asiakkaiden tyytyväisyydestä? 

Maaseudun Tulevaisuuden kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 59 % kokee saavansa riittävästi vastinetta Yle-verolle, 32 % ei koe ja 9 % ei osaa sanoa (MT-kysely: Tyytyväisyys Yleen nousussa – tietoa säästöistä odotetaan tällä viikolla).

Vuoden 2021tutkimuksessa perussuomalaisista vain 22 prosenttia perussuomalaisista oli tyytyväisiä Yleen, kun kaikissa muissa puolueissa tyytyväisiä oli yli puolet (MT: Perussuomalaisista vain 22 prosenttia tyytyväisiä Yleen).  


Mitä tästä voisi päätellä?

Niinpä. 



Onko sataprosenttinen tyytyväisyys mahdollista saavuttaa?

Voisiko Ylen kuuntelijoiden, lukijoiden ja katsojien tyytyväisyys olla sata prosenttia. Epäilen, koska kohderyhmä on koko kansa. Ylen tarjonta on toki runsas ja varmasti hyvin moni löytää sieltä ainakin jotakin kiinnostavaa. 

Tyytyväisyys kuitenkin mitä ilmeisimmin laskee, jos siellä on tarjolla myös sellaista, joka ei voisi vähemmän kiinnostaa tai on vastenmielistä tai jopa sellaista, joka on vastoin omaa vakaumusta. 

Jos porvari ei siedä sitä, että keskusteluohjelmissa on mukana vassareita, ei hommasta oikein tule mitään. Eikö ole parempi tarjota kaikille jotakin kuin supistaa ohjelmisto sellaiseksi, joka miellyttää kaikkia. Mahtaisiko sellainen kiinnostaa ketään?

Vaikka olenkin tyytyväinen Yleen, en tietenkään yhdy kaikkiin näkemyksiin, jotka ovat vastoin omaa vakaumustani. Ymmärrän kuitenkin, että en yhdellä äänelläni voi saada Yleä muuttumaan kokonaan vain minun pirtaani sopivaksi. 

Myös siihen vedotaan, että katsotaan toimittajien kutsuvan haastateltavia oman korvasyyhynsä mukaan. Varmaan joku voi sellaiseen joskus langetakin, mutta tutustuisin mielelläni perusteelliseen ja pätevään tutkimukseen aiheesta. Lieneekö sellaista tehty?


Eiköhän tämä riitä tällä kertaa. 



#politiikka #yle #media #puolueet #asiakastyytyväisyys #kokoomus #perussuomalaiset #rkp #kd #keskusta #kepu #sdp #vasemmistoliitto #liikenyt #riippumattomuus #tasapuolisuus #vihervassarit #persut #demarit #leikkaukset #budjetti #valtionvelka 







Ei kommentteja: