Vastustamaton kiusaus

Olen hieman edistynyt. Olen saanut enemmän peliaikaa päiviini. Olenkohan alkanut voimaantua?

Olen karaissut itseäni laittamalla kännykän hälyttämään aikaisemmin aamuisin. Eilen heräsin kahdeksalta, tosin tilapäisesti. Minua vaivaa vastustamaton halu jäädä loikoilemaan sänkyyn, kun ei ole kiire mihinkään. Kuvittelen olevani jonkin aikaa rauhassa hereillä ennen kuin nousen. Eilenkin jäin sänkyyn haahuilemaan. Kun sitten päätin nousta, mieleeni nousi epäilys kellonajasta. Vaistosin oikein. Kello oli jo noin vartin yli yhdeksän. Olin nukahtanut ja koisannut kunnon siivun lisää. Ei ollut ensimmäinen kerta.

Toissapäivänä meni paremmin, kun piirustuskurssi oli alkamassa kymmeneltä. Nousin kahdeksalta. Perjantaina kokoonnumme yhdeksältä. Hyvä niin. Ehkä saan vähitellen väkipyörän käännetyksi.

Kohta saan lisähaastetta, kun meiltä varastetaan tunti ensi viikonloppuna.

Olen alkanut tomerammaksi. Ehkä edistyn jonkin universaalin eläköitymismallin mukaan. Olen vain alkanut hommiin. Tunnun jaksavan kunhan rupean. Kun oikein väsyttää, lepään, tuntuu auttavan.

Yksi väsymyksen aiheutta saattaa olla Sandimmun, jota käytetään hylkimisoireita vastaan ja jota olen syönyt pitkään. Viime seurantapalaverissa annostus puolitettiin ja neuvottiin lopettamaan käyttö kokonaan kahden viikon päästä. Eilisiltana otin viimeisen annoksen.

Yliopiston Apteekki kiteyttää Sandimmunin sivuvaikutukset näin:

"Lääkkeen yleisimmät haittavaikutukset ovat vapina, päänsärky, verenpaineen kohoaminen, ihokarvojen lisääntyminen ja munuaisten toimintahäiriöt. Joskus voi ilmetä myös verensokerin kohoamista, ruokahaluttomuutta, kouristuksia, tuntoaistimushäiriötä, kasvojen ja kaulan punoitusta, mahavaivoja, aknea, lihaskipua ja -kouristuksia, kuumetta tai väsymystä.

Lääkkeellä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten kaikista muista lääkityksistä ja luontaistuotteista tulee neuvotella lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa."

Huomasin tänään piirätessäni, että käteni ei enää tärise. Saattaa johtua Sandimmunin annostuksen vähenemisestä. On kivempi piirtää, kun käsi on vakaa.

Huomasit varmaan, että oireluettolon lopussa mainitaan väsymys. Bingo! Toivottavasti toimintakykyni senkun elpyy.

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa, sanoo pessimisti, eikä pety koskaan. Olen optimisti ja elän toivossa.

Koristeltu hajunpoistopiippu ja muuta taidetta

Kuvasin eilen paluumatkalla piirustustuskurssilta joitakin Aurajoen rantamilla olevia taideteoksia.

Barkerin puistossa on massiivinen veistos ikään kuin häpeillen puiden varjostamana. Teos on Kari Juvan Turku työllä rakennetaan. On vaikea kuvitella, että tämänhenkisiä monumentteja tehtäisiin näinä digiloikkien päivinä. Kuitenkin vielä vuonna 1987 on katsottu hyväksi paljastaa tällainen veistos, jossa näyttäisivät työläiset marssivat punalippuineen. Veistos painaa jalustoineen 36 tonnia ja onkin painavin ulkosalla oleva veistos Suomessa.

Teoksessa on hieman samaa henkeä kuin Maailman rauhassa, Moskovan lahjassa Helsingille, Hakaniemenrannassa vuodelta 1990.

Molemmat veistokset ovat niin passé, mutta edustavat aikaansa ja toimivat mainiosta muistoina menneestä. 

Tannerin portti Söörnäisissä Hämeenkadun varrella on myös Kari Juvan käsialaa. Muistelen Harri Holkerin kommentoineen median mukaan teosta paljastustilaisuudessa sanomalla jotenkin, että teos yhdistää sopivasti abstraktia ja esittävää. 

Barkerin puistossa on toinenkin patsas, joka näyttää uudelta ja on uusi, vaikka onkin realistinen. Kyseessä on ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Jarno Saarisen patsas, jonka on lahjoittanut Italian Assisissa toimiva Moto club Jarno Saarinen. Tämä Suomessa oleva on kopio Assisiin pystytetystä veistoksesta. Näyttävät assisilaiset muistavan muitakin merkkihenkilöitä kuin kaupungin suurta poikaa Fransiscus Assisilaista.

Jarno Saarinen kuoli alle kolmekymppisenä rata-ajoissa Monzassa vuonna 1973. Syynä onnettomuuteen oli ilmeisesti öljyläikkä radalla. Saarinen on saanut patsaansa siitä syystä, että hän kehitti uuden ajotyylin. Italialainen F1-kuljettaja Jarno Trulli on saanut etunimensä Saarisen mukaan.

Patsaat ovat italialaisen kuvanveistäjä Elia Alunni Tullinin käsialaa.

Aurajoen rannallaa on Martinsillan lähettyvillä 50-luvulla tehty jätevedenpumppaamo. Vessakin rakennuksessa näytti olevan.

Pumppaamon seinässä on kyltti, joka osoittaa paikkaan liittyvän jotakin kulttuuriin liittyvää.

Kyllä, rakennuksen katolla oleva hajunpoistopiippu on koristeltu kimonon muotoisin keramiikkalaatoin. Ne on kiinnitetty pyörivään teräskehikkoon. Tämä on keraamikko Karin Widnäsin teos "Kimono". Teos liittyy vuoteen 2011, jolloin Turku oli Tallinnan ohella Euroopan kulttuuripääkaupunki. Hajut muuten poistuivat, kun taideteos oli valmis. Se johtui kuitenkin siitä, että torniin asennettiin teoksen ohella hajusuodatin.

Mikäs tämä on? Kännykästäni loppui virta. Palaan asiaan joskus.

Vainajan kanssa kurssilla

Olen tainnut aikaisemminkin kehua Turun keskustan kompaktiutta. Sain tänään taas nauttia tuosta uuden asuinpaikkani ominaisuudesta.

Menin tänään toista kertaa Turun piirustuskoulun piirustuskurssille, tällä kertaa jalkaisin. Reitti oli helppo, mutta katsoin kuitenkin Googlemapsin jalankulkijalle ehdottaman vaihtoehdon. Näytti viistävän Kakolan aluetta. Päätin valita sen.

Oikaisu Kakolan alueen kulma poikki oli ihan pöhkö, mutta oikaisin kuitenkin, vaikka piti kiivetä kiviportaita niin, että lujille otti, ja sitten toisia alas.

Turun piirustuskoulu on osa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiaa. Koululla on pitkät perinteet. Sen juuret ulottuvat vuoteen 1830 asti.

Kurssin edellisessä kokoontumisessa olin läsnä vain alussa, koska minun piti mennä korjauttamaan autoamme. Tänään tunti alkoi kymmeneltä. Minulle jäi hämäräksi istunnon viralinen pituus. Juttelimme yhteen menoon puoli yhden paikkeille saakka. Kaikkien viikkojen tapaamisajat sovitaan erikseen. Ehkä kulloinkin istutaan niin pitkään kuin keskusteltavaa riittää.

Kurssin sisältö on hyvin väljä. Kukin tekee haluamaansa projektia ja tunneilla katsotaan, mitä on saatu aikaan, ja keskustellaan. Ei tarvitse välttämättä piirtää, voi myös maalata.

Näytin ensimmäisellä kerralla vanhoja töitäni. Olin ajatellut tehdä tämän ja sitä seuraavan kurssin puitteissa sarjan teoksia, joista voisin järjestää näyttelyn.

Huomasin, että kurssilla saa suoraa ja ohjaavaa palautetta, joten ajattelin ottaakin kurssin uuden alun kannalta. Etsiskelin sopivaa maisemaaihetta, mutta en löytänyt täysin mieleistä. Tänään minulla ei ollut mitään vietävää paitsi tämä ajatukseni.

Minulla on selvästi kramppikuume, en saa aloitetuksi. Sain vinkin, että voisin vain aloittaa jotakin ja työ itsessään voisi viedä eteenpäin. Näin minun täytynee tehdä.

Huomasin jossakin vaiheessa tuntia, että aivan lähelläni huoneen nurkassa seisoo luuranko. Se näytti vanhalta. Kävi ilmi, että se on todella oikean ihmisen luuranko. Sen isovarpaiden alapuolella olevassa laatassa lukee: "Luuranko ostettu Turun piirustuskoululle lukuvuonna 1896-1897 Pietarista".

Tuntui kammottavalta. Haluaisinko minä, että kuoltuani seison vuosikymmeniä tai peräti -satoja jonkin koulun luokissa. Toisaalta tuskinpa minulle siellä rajan takana on väliä, missä luuni ovat. Lääketieteen opiskelijatkin harjoittelevat leikkaamista ruumiilla.

Tarina kertoo, että luuranko olisi mahdollisesti peräisin vankilasta. Onkohan vankien luurankoja ihan kylmästi myyty kiinnostuneille?

Mieleeni tuli, kun käydessäni oppikoulua biologian tunnille tuotiin kerran pahvilaatikko, jossa oli oikeita ihmisen luita meidän tutkittavaksemme. Niiden sanottiin olevan jonkun saksalaisen sotilaan luita.

Kuulin tänään, että Tutun piirustuskoulun kursseille voi osallistua muutoinkin kuin avoimen kautta kunhan sopii opettajan kanssa. Tämä päättää, mahtuuko mukaan. Jospa minä saan tästä uuden TaiKin avoimen.

Asiasta toiseen. Tässä on föri. Kaikkihan tietävät, mikä föri on? Olin luullut, että tämä ei ole sama, jonka kyydissä olen ollut 70-luvulla, mutta sama sen täytyy olla. Oranssinen väritys on myöhempää perua. Tämä föri on on tehty vuonna 1903 Barkerin puuvillatehtaan työläisten käyttöön. Ilmankos föri liikennöi Barkerin puiston länsipäädyn kohdalla Aurajoessa. Puisto on tehty Barkerin tehtaan entiselle tontille.

Kävely meiltä Turun piirustuskoulun tiloihin kestää parisenkymmentä minuuttia. Kiva päiväkävely kahteen suuntaan.

Hessupapalla oli kivaa tänään

Tänään Hessupappa pääsi oikeisiin vaarien hommiin. Kävimme alle viisivuotiaan prinsessan kanssa katsomassa pääkirjaston lastenosastolla olevia satumaisia installaatioita. Nämä ovat eläkeläisen huippuhetkiä. Voi olla lapsenlapsen kanssa kaupungilla parhaaseen työaikaan.

Pikkuneidin mielestä keskikaupunki näytti sekamelskalta.

Kirjastovierailun jälkeen kävelimme torin laidalla olevaan Fazerin kahvilaan juomaan mehua ja cappuccinoa. Pikkuneiti valitsi syötäväksi berliininmunkin ja pappa otti samanlaisen. Munkki oli tuore ja maistui taivaalliselta.

Kävin ennen päivän huippuhetkeä A-sairaalan Tykslabissa verikokeessa. Poikkesin samalla hemapolin sairaanhoitajan juttusilla. Yritin selvittää, voisinko kuitenkin jollakin järjestelyllä olla talvella vaimoni kanssa Etelä-Euroopassa pidempään kuin kuukauden. Vaimoni kärsii jo nyt kylmästä. Ei hoitaja tietenkään voinut lupaa antaa vastoin lääkärin sanaa. Jos minulle tulee käänteishyljintäoireita, saan kyllä hoitoa Euroopan Unionin alueella, mutta mikä lienee sen taso. Vakuutus ei korvaa, jos matka keskeytyy tällaisista syistä. Terveydenhuoltohenkikökunta ei tietenkään voi kieltää minua matkailemasta, mutta en halua toimia vastoin suosituksia. Yhteiskunta on panostanut terveyteeni huimia summia, joten ei tuntuisi kohtuulliselta riskeerata näiden tuloksia. Minulla on seuraava tapaaminen hematologin kanssa ensi kuun puolivälissä. Siellä voin ottaa asian uudelleen esiin. Mutta mutta, hinnat nousevat.

Mitä eläkkeellä tehdään?

Vastaukseksi otsikon kysymykseen tulee mieleen, että ei mitään. Ajatus tuntuu auvoiselta, mutta täysin toimettomana oleminen tuskin on ihmiselle luontaista. Jos terveys menee oikein huonoksi, elämä voi alkaa muistuttaa tuollaista äärimmäistä olotilaa. Minäkin olen tuon kokenut. Olen ollut teho-osastolla, mutta en muista siitä mitään. Voiko sitä edes kutsua kokemukseksi? Minut pidettiin hengissä, mutta en tiedä mitä tapahtui.

Eläkeläinen ei voi jäädä vain vetelehtimään, koska arki ei toimi, jos perusaskareita ei tee. Niihinkin saa verkkaisesti toimien menemään paljon aikaa, mutta silti sitä jää. Mihin ylijäämä käytetään? Pelkkä nautiskelu kuulostaa hedonistiselta.

Eläkkeelle jääminen on kuitenkin haaste siitä päätellen, että se on Duodecimin Terveyskirjaston artikkelissa Elämän muutosten stressaavuus olevalla listalla sijalla kymmenen. Ykkösenä on puolison kuolema, joka saa 100 elämänmuutosyksikköä. Eläkkeelle jäämisen lukema on 45.

Useimmat jäävät nykyään eläkkeelle varsin toimintakykyisinä.

Eläkkeelle-sivustolla annetaan ohjeita erilaisiin käytännön asioihin, mutta myös runsaan vapaa-ajan käyttämiseen. Seniori voi alkaa tehdä jotakin sellaista, mitä ei ennen pystynyt, vaikkapa aloittaa uuden harrastuksen. Hän voi myös saada uutta merkitystä elämäänsä tekemällä vapaaehtoistyötä. Eläkeläinen voi antaa aiempaa enemmän aikaa läheisilleen ja ystävilleen. Omasta hyvinvoinnista on syytä pitää huolta. Eläkkeellä on aikaa liikkua, kiinnittää huomiota ruokailutottumuksiin ja levätä.

Tuossa olivatkin eläkeläisen toimien tyypilliset rakennuspalikat.

Minä jatkan harrastuksenani tätä bloggaamista ja kuvataiteen tekemistäkin elvytän osallistumalla paikallisen ammattikorkeakoulun piirustuskurssilla. Aion myös tutkia Turussa tarjottavia mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön. Lähimmäisiä voi toki auttaa ilman erityisiä organisaatioitakin. Lastemme perheiden parissa olemisen painopiste on meillä muuttunut, koska nyt asumme lähempänä kahta Varsinais-Suomeessa asuvaa perhettä ja samalla kauempana pääkaupunkiseutulaisista ja loviisalaisista. Olen tullut myös ajatelleeksi, että nyt on mahdollisuus antaa enemmän aikaa parisuhteellemme. Olen huomannut, että me eläkeläisetkin tarvitsemme vertaistukea, joten kyläilykulttuuria muiden seniorien kanssa kannattaa kehittää ja ylläpitää, toki muidenkin. Olen yrittänyt taas ryhdistäytyä liikkumaan ja voimistelemaan. Tavoitteenani on joko kuntopyöräillä tai kävellä kaikkina päivinä maanantaista perjantaihin ja voimistella samaa tahtia.

Tietyt rutiinit ovat varmaan eläkeläisellekin hyödyllisiä. Osa lukijoista on huomannutkin, että julkaisen nyt blogitekstini aikaisemmin kuin ennen. Pidän nyt bloggaamista ja kuvataiteentekoa entisen työni korvikkeena, joten hoidan ne päivän virkeimpinä tunteina. Työjärjestykseen ei pidä kuitenkaan hirttäytyä. Arkiaskareet on hoidettava, ja jos lastenlapset tarvitsevat aikaa, päiväohjelma muuttuu.

Julkaisen taas maanantaina.



Eilisestä otsikosta "Uusi tuttavuus ja unelmaratkaisu rasvaukseen" tuli hassu. Sehän antaa kuvan, että käyttäisin keltajuurta rasvaukseen.

Uusi tuttavuus ja unelmaratkaisu rasvaukseen

Vaimoni osti pussillisen pienehköja juureksia, jotka ovat kauniin värisiä. Keltajuuri on uusi tuttavuus meille molemmille. Poikkileikkauksessa näkyvät ovaalit kuvitot tuovat mieleen sipulin, mutta tämän kerroksia ei voi irroittaa toisistaan.

Juures on makeahko, aivan kuin maussa tuntuisi aavistus sitruunaa. Mukava natusteltava, mutta aika kova. Kuuluu olevan punajuuren sukulainen, jossakin kutsuttiinkin keltaiseksi punajuureksi. Pitäisi verrata maistamalla, onko maku sittenkin molemmissa sama. Voisiko tuo vivahdus sitruunaan johtua keltaisesta väristä? Synesteettinen kokemus?

Vaimo on voittanut pelin. Minä rasvaan itseni nykyään seisaaltaan. Teen sen suihkussa.

Ensimmäiset kokemukset eivät olleet lupaavia. Käytin Lidlin Cien-vartalomaitoa, joka jumittui lautoiksi iholle. Sitä oli hankala levittää. Eikö body milk ole suomeksi vartalomaito?

Ostin K-kaupasta L300-vartalovoidetta, joka toimii oikein hyvin. Mitähän voisin tehdä tuolle lopulle maidolle? Voide leviää suihkuveden vauhdittamana todella nopeasti. Sitä myös kuluu huomattavasti vähemmän kuin kuivavoitelemalla.

Kysyin viime käynnillä hematologilta, voiko rasvauksen hoitaa suihkussa. Hän piti tapaa erittäin suositeltavana. Sanoi, että voin pestä itseni rasvalla. Saippuaa tarvitaan vain kainaloihin ja jalkapohjiin.

Tämä on ikuiselle vaivan optimoijalle loistava ratkaisu. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja vielä nopeasti. Hesaria en tosin voi lukea, mutta läppäristä voi laittaa jotakin kuulumaan ja näkymään, kunhan en törppöile suihkun kanssa.

Suihkun onkin oltava tanakasti sivuun suunnattuna, koska peilikaappi on liian lähellä. Vesi ei tee sille hyvää. Tapanani on suojata kaappi pyyheliinallani. Virittelen sen kaapin päällä olevan tarvikelaatikon avulla roikkumaan siten, että kaapin kylki jää suojaan. Vaimo olikin ihmettellyt, miksi tarvikelaatikko siirtyilee.

Nyt ei rasvaa tartu pyyheliinaan, sängyn peitteeseen eikä lattiaan. Vaimokaan ei häiriinny epäortodoksisesta makuullaan rasvauksesta. 

Vanha rakki on oppinut uuden konstin. 

Olenko ansaitulla eläkkeellä?

Olen eläkeläinen. Sana määrittää täsmällisesti tämänhetkisen asemani yhteiskunnassa.

Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) verkkosivulla kerrotaan, että eläkeläinen tulee sanasta eläke ja tämä taas sanasta elää. Kuulostaa ilmeiseltä. Eläke-sanan käyttö yleistyi viime vuosisadan alkupuoliskolla. Termi tuli kai tarpeeseen, koska nykyaikaista eläkejärjestelmää alettiin kehittää.

Wikipedia määrittelee eläkkeen näin:
Eläke on henkilön saamaa tuloa työuran jälkeen sekä silloin, kun hän on kykenemätön ansaitsemaan elantoaan vamman tai sairauden vuoksi. Eläkkeet maksetaan osin eläkemaksuista kootuista rahastoista ja osin suoraan verovaroista. 

Kuva tarkentuu, kun lisätään perään Eläketurvakeskuksen määrittely työeläkkeiden rahoituslähteistä: Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja. 

Kotuksen mukaan eläke-sana on tarkoitettu neutraaliksi. Eläkeläinen ja eläke muistuttavat kuitenkin sanaa  elätti, joka tarkoittaa Wikisanakirjan mukaan sitä, "joka on jonkun tai jonkin elätettävänä". Sanassa on voimakas negatiivinen lataus.

Työeläkeläinen on osittain elätti, koska käytössä on jakojärjestelmä. Kuukausittainen eläkkeeni tulee paitsi rahastoista, jollaisia on kartutettu saamieni palkkojen suhteessa, mutta myös niistä maksuista, joita kootaan tällä hetkellä työssä olevien palkkojen perusteella.

Olenko ansaitulla eläkkeellä? Sikäli olen, että saamani eläke perustuu Suomen eläkejärjestelmään. Täytän tietyt kriteerit ja saan kuukausittain sen mukaisen rahasumman. Joku saattaa ajatella, että olen syöpieni vuoksi ansaitulla eläkkeellä. Eläkkeeni peruste on kuitenkin ikä. Olen tullut eläkeikään. Ehkä sitäkin voidaan kutsua ansaitsemiseksi, vaikka syöpäni leikkasivat osan työurastani. On siinä ollut muitakin mutkia. Pitää muistaa, että eläkevakuutuksen lisäksi meillä on sairausvakuutus- ja muita tukijärjestelmiä. Vakuutus tarkoittaa alun perin sitä, että kaikki keräävät rahaa yhteen pottiin, josta sitten maksetaan niille, jotka kärsivät jostakin vahingosta - esimerkiksi kodin palamisesta.

Muistan kuulleeni tai lukeneeni, että eläkejärjestelmä luotiin turvaksi siihen elämänvaiheeseen, jossa ei enää kyetä työhön. Kun terveydenhuolto on kehittynyt, useimmat ihmiset voivat varsin hyvin vielä eläkeiässään. Monet jatkavat työntekoa. Se onko terveenä eläkkeelle pääseminen ansaittua, on niin iso kysymys, että se ansaitsee oman tekstinsä. En tiedä, kehtaanko kirjoittaa.

Muissa Pohjoismaissa jäädään tietääkseni huomattavasti vanhempana eläkkeelle kuin Suomessa. Suomalainen eläkeikä on saavutettu etu, jonka heikentäminen tosin on jo alkanut. Minä edustan viimeistä vuosikertaa, jonka eläkeikää ei korotettu.

Saamani eläke on osa sitä yhteiskunnan hienoa huolenpitoa, josta minä ja perheeni olemme saaneet nauttia. Omaan tilanteeseeni vanhuuseläkkeelle jääminen oli erittäin sopiva ratkaisu.

Lienee tavallista, että tuore eläkeläinen tuntee syyllisyyttä. Minäkin pohdiskelen uutta identiteettiäni. Sitä tämäkin teksti on.

Kokeillaan miten kieli kääntyy automaattisesti?

Talouselämä kirjoittaa Googlen futuristisesta laitteesta, jonka avulla kaksi henkilöä voi keskustella käyttäen kumpikin omaa kieltään. Sen, mitä naapuri sanoo, kuulee omalla kielellä korvanappiin ja päinvastoin. Tuskin kannattaa vielä lähteä kosiomatkalle Pixel Buds -kuulokkein varustautuneena, mutta laitteet kehittyvät.

Monelle on varmaan tuttu Google-kääntäjä, jolla voi kääntää hetkessä tekstin kielestä toiseen. Tulos vaatii huolellisen tarkistamisen ennen kuin sitä kannattaa käyttää minkään asian hoitamiseen.

Nykyään on verkosta ladattavissa ilmaisohjelma Grammarly, jolla voi tarkistaa englanninkielisen tekstin sanojen kirjoitusasun ja vähän muutakin.

Kokeilemalla asia selviää.

Testiaineistona on ensimmäinen tekstini tähän blogiin. Olen julkaissut sen maaliskuun seitsemäntenä päivänä vuonna 2014, jolloin olin saanut diagnoosin ensimmäisestä syövästäni.

Kolmessa viikossa syöpäpotilaaksi

Torstaina kolme viikkoa sitten huomasin aamutoimia tehdessäni oikean kivekseni turvonneen melkein omenan kokoiseksi. Vaimon kanssa ei asiasta tarvittu montaa sanaa. Varasin työsuhdelääkäriketjusta ajan iltapäiväksi.

Seuraavana lauantaina oli määrä lähteä Roomaan viikoksi lomailemaan.

Lääkäri järjesti perjantaiksi ultraäänitutkimuksen ja lääkäriajan ketjun Tapiolan toimipisteeseen. Ultraäänilääkäri totesi, että minulla on 4,5 sentin pituinen tuumori, jonka laadusta ei ole tietoa.

Lääkäri alkoi etsiä urologiaikaa samalle päivälle. Ei löytynyt, mutta hän muisti, että eräs hänen kurssikavereistaan toimii HUS:ssa urologian professorina. Hän sai tämän langanpäähän. Professori sanoi, että viikossa ei tapahdu mitään ja että tuumori leikataan loman jälkeisellä viikolla.

Lähdimme Roomaan vaimoni, isäni (85 v.) ja muutaman muun kanssa. Loma onnistui hyvin.

Kotiin tuli loman aikana kutsu Peijaksen sairaalaan. Kävin maanantaiaamuna valmistautumistapaamisessa, tiistaina minut leikattiin ja keskiviikkona pääsin kotiin. Olin hyvin vaikuttunut Peijaksen henkilökunnan ammatillisesta tasosta ja korkeasta palvelualttiudesta. Kives tuumoreineen lähti patologin tutkittavaksi.

Eilen minulle soitettiin HUS:sta. Diagnoosini on imusolmukesyöpä, jonka alku voi olla myös muualla kuin kiveksessä. Minut kutsuttiin verikokeisiin Herttoniemen sairaalaan, jossa kävin tänään, röntgeniin ensi tiistaiksi ja lääkäriä tapaamaan seuraavana torstaina.

Tällaista kuuluu.

Google-kääntäjä antaa tällaisen tuloksen:

Three weeks a cancer patient

On Thursday three weeks ago I noticed my morning work to make my right swelling swollen almost to the apple size. It did not take many words with the wife. I booked an emergency medical chain for an afternoon.

The next Saturday was scheduled to leave for Rome for a vacation.

The doctor arranged an ultrasound examination and a doctor's chain at Tapiola's facility on Friday. My ultrasound physician said I have a 4.5-centimeter tumor, whose quality is unknown.

The doctor began looking for urology for the same day. She was not found, but she remembered that one of her classmates worked in HUS as a professor of urology. He got this threadhead. The professor said that nothing happens a week and that the tumor is cut off during the week after the holiday.

We went to Rome with my wife, my dad (85 years) and a few others. The holiday was good.

During the holiday, a call to the Peijas Hospital came home. I went to prepare for the Monday morning, on Tuesday I was cut and on Wednesday I got home. I was very impressed with the professional level of Peijas' staff and the high service level. Kives with tumors left the pathologist to be investigated.

Yesterday I was called from HUS. Diagnosis is a lymph node, which can also begin elsewhere than in the testes. I was called to blood tests at Herttoniemi Hospital, where I visited today, to X-rays next Tuesday and a doctor to meet next Thursday.

Such is the case.


Olen asentanut Grammarlyn koneelleni. Ohjelma ilmoitti virheistä heti, kun teksti oli siirretty tähän Blogger-alustalle.


Kun teksin vie varsinaiseen sovellukseen, saa virheisiin myös korjausehdotukset.

Korjaus tapahtuu automaattisesti klikkaamalla vihreää tekstiä. Hyväksyn ehdotukset ja korvaan kääntämättä jääneen sanan "kives" englanninkielisellä vastineella "testicle". Jätän tekstin näin saatuun muotoon tarkoituksellisesti.

Three weeks a cancer patient

On Thursday three weeks ago I noticed my morning work to make my right swelling swollen almost to the apple size. It did not take many words to the wife. I booked an emergency medical chain for an afternoon.

The next Saturday was scheduled to leave for Rome for a vacation.

The doctor arranged an ultrasound examination and a doctor's chain at Tapiola's facility on Friday. My ultrasound physician said I have a 4.5-centimeter tumor, whose quality is unknown.

The doctor began looking for urology for the same day. She was not found, but she remembered that one of her classmates worked in HUS as a professor of urology. He got this threaded. The professor said that nothing happens a week and that the tumor is cut off during the week after the holiday.

We went to Rome with my wife, my dad (85 years) and a few others. The holiday was good.

During the holiday, a call to the Peijas Hospital came home. I went to prepare for the Monday morning, on Tuesday I was cut and on Wednesday I got home. I was very impressed with the professional level of Peijas' staff and the high service level. Testicle with tumors left the pathologist to be investigated.

Yesterday I was called from HUS. Diagnosis is a lymph node, which can also begin elsewhere than in the testes. I was called to blood tests at Herttoniemi Hospital, where I visited today, to X-rays next Tuesday and a doctor to meet next Thursday.

Such is the case.


Vein näin saadun tuloksen Google-kääntäjään ja katson miten se kääntyy suomeksi. Tässä tulos:

Kolmen viikon syöpäpotilaat

Torstaina kolme viikkoa sitten huomannut aamutöitäni, jotta oikea turvotukseni turvonnut lähes omenan kokoiseksi. Se ei ottanut monia sanoja vaimolle. Varasin pian lääketieteellisen ketjun iltapäivällä.

Seuraavan lauantaisen oli tarkoitus lähteä Rooman lomalle.

Lääkäri järjesti perjantaina ultraäänitutkimuksen ja lääkäriketjun Tapiolan laitoksessa. Minun ultrasääkäri sanoi, että minulla on 4,5 senttimetrin tuumori, jonka laatu ei ole tiedossa.

Lääkäri alkoi etsiä urologiaa samana päivänä. Häntä ei löytynyt, mutta hän muisti, että yksi hänen luokkatovereistaan ​​työskenteli HUS: ssa urologian professorina. Hän sai tämän kierteen. Professori sanoi, että mitään ei tapahdu viikossa ja että kasvain on leikattu viikon aikana loman jälkeen.

Menimme Roomaan vaimoni, isäni (85 vuotta) ja muutamia muita. Lomat olivat hyviä.

Loman aikana Peijas-sairaalan puhelu tuli kotiin. Kävin valmistautumaan maanantaiaamuun, tiistaina minua leikattiin ja keskiviikkona sain kotiin. Olin erittäin vaikuttunut Peijasin henkilökunnan ammatillisesta tasosta ja korkeasta palvelutasosta. Kasvainlehti jättää patologin tutkittavaksi.

Eilen minua kutsuttiin HUS: lta. Diagnoosi on imusolmuke, joka voi myös alkaa muualla kuin kiveksissä. Minua kutsuttiin verikokeilla Herttoniemen sairaalassa, jossa kävin tänään, röntgenkuvaan ensi tiistaina ja lääkärin tapaamaan ensi torstaina.

Näin on.


Tulos ei juuri kommentteja kaipaa. Ei ole hääppönen. Jos järjestelmät toimisivat täydellisesti, tuloksen pitäisi olla alkutekstin tapaan hieman letkeää mutta ymmärrettävää suomea. Tositapauksessa minun pitäisi tietenkin kirjoittaa selkeämpää suomea käännettäväksi. Ohjelma ei osaa arvailla eikä tulkita kuten lukija.

Google kääntää langanpään sananmukaisesti. Britit eivät ehkä ymmärtäisi merkitystä tässä yhteydessä. Pikaisella googlauksella ei löytynyt sanaa "threadend" sisältävää sanontaa. Grammarly sekoilee jotakin kierteestä. Tosin miten se osaisi kääntää, jos ei samanlaista idioomia englannin kielessä ole.

Ilmaisohjelmille tyypillisesti Grammarlysta on saatavissa Premium-versio, joka tietysti maksaa. Kuukauden hinta on 30, vuosineljänneksen 60 ja koko vuoden 140 taalaa. Ilmaisversion laatu panee epäilemään maksullisenkin kykyjä.


Jos viitsin, käännä joskus itse jonkin tekstin englanniksi ja katson, ovatko Grammarlyn korjausehdotukset uskottavia.

Ihmisoikeuksien julistus ja pakolaiset

YK antoi tunnetun ihmisoikeuksien julistuksensa kolmannessa kokouksessaa vuonna 1948. Takana oli toinen maailmansota kaikkine hirvittävyyksineen. Noin humaanin tekstin julkaiseminen tuskin olisi ollut mahdollistakaan muunlaisessa tilanteessa. Ei koskaan enää, ajateltiin.

Tekstiin sisältyy johdanto ja 30 artiklaa.

Julistuksella on hyvä tarkoitus, mutta allekirjoittajat sitoutuvat kuitenkin vain edistämään tekstin mukaisten oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista ja noudattamista. Julistukseen ei sisälly tarkkaa luetteloa toimenpiteistä eikä aikataulua niiden toteuttamiselle. Monenlaisissa toimintasuunnitelmissa voidaan pyrkiä siihen tai tähän, mutta ilman aikataulutusta ja vastuunjakoa aikeet jäävät helposti korulauseiksi.

Julistuksella on varmaan omat ansionsa siinä, että kolmatta maailmansotaa ei ole syttynyt. Voi olla, että ydintuhon uhan merkitys on suurempi. Toinen maailmansota sai aikaan pakolaisaaltoja. Nyt pakolaiset ovat liikkeellä ilman maailmansotaa. Toivoisin ihmisoikeuksien julistuksen olevan kaikkien poliittisten päättäjien ja meidän itse kunkin iltalukemistoa.

Täydellinen tasa-arvo on yksi julistuksen peruskivistä. Jokaisella on oikeus vapauteen, turvaan, kohtuulliseen elintasoon ja tasa-arvoisuuteen lain edessä.

Kolmannentoista artiklan mukaan yksilö saa valita vapaasti kotipaikkansa kunkin valtion sisällä. Hänellä on myös oikeus lähteä maasta ja palata sinne takaisin. On huomionarvoista, että tekstissä ei mainita maahan tulemista. Joidenkin pakolaisten palautusta Suomesta perustellaan sillä, että oman maan jossakin osassa on turvallista. Minun mielestäni käytäntö ei ole sopusoinnussa julistuksen kanssa.

Useassa artiklassa puhutaan perheestä. Kenenkään yksityiseen, perheeseen yms. ei saa mielivaltaisesti puuttua. Aikuisilla miehillä ja naisilla on oikeus avioitua ja perustaa perhe. Rotu, uskonto tai kansalaisuus ei saa olla esteenä. Yhteiskunnan ja valtion velvollisuutena on suojata perheitä. Työtä tekevällä ja hänen perheellään on oikeus ihmisarvoiseen elintasoon.

Suomen tiukka linja perheiden yhdistämisessä ei ole julistuksen hengen eikä ehkä kirjaimenkaan mukainen.

Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huolenpitoon. Saako näin ollen äiteja ja lapsia lähettää Afganistanin kaltaiseen maahan?

Näinkö tämä menee? Hallitusta ei saada kokoon ilman maahanmuuttokriittisten edustusta. Joihinkin näiden vaatimuksiin taivutaan, jotta hallitus pysyy koossa. Seuraukset eivät ainakaan edistä ihmisoikeuksien julistuksen hengen toteutumista. Onko tämä enemmistön vai vähemmistön diktatuuria vai mitä tämä on?


Valikoituja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen artikloja Wikipediasta kopioituina.

1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

12. artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

13. artikla. 1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. 2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

16. artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. 2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. 3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

23. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

25. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

Erikoisliikkeitä ja AirBnb:n reaktio

Tytöt voivat olla isoja, ...

... mutta  pojat vielä isompia

Turun Rautatientorin kulmilla on erikoistuneita liikkeitä. 

Sama liike leikkaa hiuksia ja vuokraa pukuja?

Puvut eivät vaikuta olevan aivan joka lähtöön tarkoitettuja. 

Samasta liikkeestä saa vuokrata vintage-asun, näyttävän hiuslaitteen ja hurjan maskeerauksen. Tällaisten palveluiden kysyntä on ilmeisesti nousussa.

Aivan lähellä oleva Lainahöyhenet kuuluu olevan Turun vanhin pukuvuokraamo. Sieltä voi vuokrata myös nykyjuhla-asuja. Voi olla, että edellisestäkin. 

Täältä näet, että tarvittaessa merirosvokin voi olla lainahöyhenissä. 

Airbnb

Rekisteröidyin tänään AirBnb:n sivuille ja laitoin heille meitä epäilyttävästä isäntäkandidaatista. Mietin, mahtavatko reagoida. Sain melkein välittömästi puhelun Kööpenhaminasta. Minua varoitettiin AirBnb:n ulkopuolisista tarjoajista, jotka sanovat, että maksut hoidetaan AirBnb:n kautta. Vuokraaja voi kertoa itsestään kaikkea hyvää ja houkutella vale-AirBnb:n sivuille maksamaan.  Suositeltiin etsimään kohde ja maksamaan heidän kauttaan. 

Kysyin, mistä voin tietää, että olen aidolla sivulla. 

Soittaja lupasi lähettää minulle linkin. Olen saanut heiltä jo kolme viestiä. Hienoa, että he reagoivat noin nopeasti suojellakseen mahdollisia asiakkaitaan.



Julkaisen taas maanantaina. 

Onko tämä ansa?

Internet on loistava järjestelmä, mutta varuillaan pitää olla. Kysyin Facebookin Turku sanoin ja kuvin -ryhmästä reittiohjeita Pläkkikaupungista meille. Sain heti toimivat neuvot.

Sitten toinen esimerkki, joka pistää epäilemään. Vaimoni on etsinyt meille Etelä-Euroopasta talvikotia vuokralle. Nizzaa ajateltiin, mutta sitten Craigslist-sivustololta alkoikin löytyä edullisia vaihtoehtoja eriomaisilta paikalta Roomassa.

Mrs./Ms? X kertoo viestissään itsestään ja asunnostaan. Hän kuvailee oudun perusteellisesti koulutustaan ja uraansa silmälääkärinä. Aloin ihmetellä, ettei tohtorismiehen englanti kuulosta täydelliseltä. Hänen nimensä tuntuu lähentelevän John Smithin luokkaa tavallisuudessaan. Päätin tehdä tarkistuksia.

Nimen alla oleva linkki johtaa Wixillä tänä vuonna tekaistuille sivulle, joka on olevinaan tietyn lääkäriaseman portaali. Netistä ei kuitenkaan löydy domainia, johon hänen sivullaan oleva sähköpostiosoitteensa viittaa. Kuvat sopivat aiheeseen, mutta muut paitsi otsikkotekstit kertovat yleisellä tasolla blogien perustamisesta.

Sivulla on "lääkärin" kuva. Löysin saman kuvan toisen nimisen lääkäriaseman sivustolta, joka näyttää koherentilta. Tämä asema on saanut erinomaisia suosituksia Trustpilot-sivustolla. Tällä sivulla sama mies esiintyy professor Johnny Moorena. Hän näkyy toisessakin kuvassa.

Vaimoni saaman viestiin verrattuna identtinen teksti löytyy ScamWarners-sivustolta. Sisältö arvioidaan valelaskuksi.

Viestissä kerrotaan, että maksu tapahtuu AirBnb:n kautta. Heti kättelyssä pitäisi pulittaa 2.170 euroa eli kolmen kuukauden vuokra. Asunto sijaitsee Triesten kaupunginosassa, jossa hintataso on huima. Meille annettu hintataso on aivan muusta maailmasta.

The Guardian kertoo viimevuotisessa artikkelissaan Travellers fall victim to fake AirBnb site, että AirBnb:n nimeä käyttäen on vuokrattu olemattomia asuntoja. Jutun esimerkkitapauksessa huijarit olivat kaapanneet AirBnb:n Amsterdamin listauksen ja muokanneet sen  omiin tarpeisiinsa. Kun petetty oli ollut yhteydessä oikeaan AirBnb:n toimistoon, olis sanottu etteivät voi auttaa, koska varaus oli tehty heidän verkkosivustonsa ulkopuolelta.

Lähetin vuokraajallemme linkin ScamWarners -sivustolle hänen tekstiinsä. Vaimolle lähettämässään viestissä hän vakuuttaa olevansa " a serious person". Hän on myös lähettänyt kuvan passistaan, joka näyttää aivan oikealta. Syntymäpaikka on Belfast. Luulisi englannin sujuvan.

Vaimoni on tutkinut toistakin samalla seudulla olevaa kohdetta. Sekin on edullinen. Hänelle kerrottiin, että valitettavasti asuntoa ei pääse katsomaan, koska vuokraajat ovat Puolassa. Vaimoni huomasi, että kohteeseen liittyvät kaikki kuvat eivät oikein täsmää paikan streetview-näkymiin GoogleMapsissa. Kun hän teki lisää tiedusteluja, vastauksia ei enää tullut.

Jatkammeko kaupantekoa tohtorimme kanssa?

Yksi erinomainen uutinen ja yksi huono

Kävin tänään ensimmäistä kertaa tapaamassa hematologia Tyks:ssa. Kaveri vaikutti hyvin kokeneelta ja pätevältä.

Noin tunnin palaverimme noudatteli kutakuinkin samanlaista kaavaa kuin Meilahdessa. Lääkäri tutki ihoni ja kiitteli kovasti sen hyvää kuntoa. Johtuu kuulemma rasvaamisesta.

Luuydinnäytteen analyysin tulos oli negatiivinen eli positiivinen, koska syöpä on pysynyt aisoissa.

Keskustelussamme kävi ilmi, että turkulaiset ja helsinkiläiset protokollat eroavat toisistaan. Lääkäri vakuutti, että kummatkin johtavat samaan hyvään tulokseen.

Meilahti määräsi viime kesäkuussa seuraavan luuydinnäytteen ottamisen joulukuulle. Täällä on tapana tehdä kyseinen testi yksivuotistarkistuksen jälkeen neljän kuukauden välein. Varmaankin tästä syystä olin tänään Tyks:ssa. Seuraava tehdään tammi-helmikuun tienoilla ja sitä seuraava ensi kesänä. Jos asiat ovat silloin hyvin, taudin uusiutuminen on hemtologin mukaan epätodennäköistä.

Lääkäri ihmetteli, että minulle on määrätty Sandimmunia käänteishyljintäoireita vastaan. Täällä sitä ei käytetä ollenkaan. Hän mainitsi kaksi muuta lääkettä, joiden nimet eivät jääneet mieleeni. Käsitin, että hänen mielestään lääkitys olisi voitu lopettaa jo aikaisemmin. Annos puolitettiin nyt heti ja lopetetaan kokonaan kahden viikon päästä.

Suun suojelemiseksi määrätyn oraalisuspension käyttö lopetettiin nyt heti.

Huomasin, että hematologilla oli ruudullaan tietoja minusta vaikka millä mitalla. Kuulin niiden olevan Omakannan tiedot. Olen joskus antanut luvan niiden siirtämiseen. Ne olivat  lääkärin mielestä huonossa järjestyksessä. Nehän eivät ole Tyks:in järjestelmissä. Hänen oli työlästä varmistaa, että veriryhmäni on todella muuttunut A-miinuksesta A-plussaksi.

Vauvarokotuksiani koskevat tiedot olivat siellä jossakin, ja niinpä lääkäri pyysi minua hankkimaan ne Meilahdesta seuraavaa kertaa vartin. Helsingissä vauvarokotukset annetaan hemapolilla ja täällä aikuisneuvolassa.

Valitin väsymystäni ja sitä, että nukun pitkään aamuisin. Hän ei tarttunut kunnolla asiaan. Kehotti vain menemään aikaisemmin nukkumaan. Väsymyksestä puhuminen tuntuu olevan hankalaa useimmille hematologeille. Ehkä se johtuu siitä, että sitä on vaikea mitata. Se on subjektiivinen tunne.

Menen kahden viikon päästä verikokeeseen ja taas uudestaan siitä kahden viikon päästä, koska Sandimmun-lääkitykseni ajetaan alas. Samasta syystä tapaan lääkärin taas marraskuun puolivälissä.

Entä huono uutinen? Vaimoni terveys ja Suomen talvi sopivat erittäin huonosti yhteen ja siksi olimme suunnitelleet olevamme kolme kuukautta pahimpia säitä paossa Etelä-Euroopassa. Lääkäri antoi luvan vain kuukauteen. Johtuu siitä, että Sandimmun ajetaan alas. Minulla on ollut jonkin verran käänteishyljintäoireita. Niitä voi taas ilmaantua, kun torjunta lopetetaan. Helsingin hematologi olisi päästänyt meidät matkaan.

Lainaukseni ovat lähteneet lapasesta

Kirjastosääntöni

... venyvät ja paukkuvat. Alkuun ajattelin ottaa tavakseni lainata yhden kirjan kerrallaan ja palauttaa samalla edellisen. Sitten päädyin siihen, että minulla voi olla yhtäaikaa yksi proosateos ja yksi tietokirja.

Nyt minulla on Vaski-kirjastoista lainassa kahdeksan teosta. On aika selitellä.

Vaimoni pyysi minua kerran tuomaan kirjastosta hänelle pari kirjaa. Lainaaminen kävisi kätevästi hänen kortillaan lainausautomaattia käyttäen, kunhan tietää pin-koodin. Asiassa on pieni mutta. Ainakaan Helmetin kirjoja ei ole luvallista lainata toisen kortille, paitsi valtakirjalla. Päätin lainata teokset omalleni. Olenkohan liian tunnollinen? Olisi joka tapauksessa järjetöntä olla tuomatta vaimolle kirjoja lainaksi, jos on siihen luontainen tilaisuus.

Meidät on kutsuttu erääseen täkäläiseen kirjapiiriin, jonka lukemistona seuraavaa kokoontumista varten on Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa. Luin sen aiemmin tänä vuonna helsinginseutulaisen kirjakerhomme innoittamana. Piti kirja tietysti lainata uudestaan.

Taannoin lainaamani tietokirja ei innostanut minua lukemaan teoksesta edes oleellisia asioita . Aloittanut toki olin. Teos on sinänsä kelpo esitys omasta aiheestaan. Olin varannut teoksen Suomen rahvaan historia: kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle ja saanut ilmoituksen teoksen saapumisesta. Päätin vaihtaa. Menin kirjastoon ja lainasin uuden, mutta unohdin palauttaa vanhan, vaikka se oli mukanani.

Tulin lainanneeksi varatun lisäksi kaksi muuta kiinnostavaa teosta, Suomalaisen paikannimikirjan ja väitöskirjan "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat. Ajattelin, että koska olen kiinnostunut sukujuuristani, teemaan liittyviä lähdekirjoja pitää voida olla useampiakin käsillä yhtäaikaa.

Tällaista tämä uteliaan elämä on. Nyt en tahdo tietää, mihin milloinkin tarttuisin. Toivottavasti rönsyily on merkki piristymisestä.

Huomasin tänään, että jako proosaan ja tietokirjallisuuteen on huono, koska jälkimmäinenkin on proosaa. Jako faktaan ja fiktioon tai kaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan on täsmällisempi.

Omakannasta ja tiedonsiirrosta

Tutkin tänään Omakantaa ja huomasin, että olen antanut suostumukseni tietojen luovuttamiseen jo viime vuoden maaliskuussa. Lupa koskee kuitenkin vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä, jossa minua on hoidettu. Muistan, että Helsingin hemapolilla on ollut puhetta kontrollien järjestelyistä, jos ja kun muutamme Turkuun. Muistan ymmärtäneeni, että sieltä ollaan yhteydessä Turkuun. Siellä haluttiin varmistaa, että asia varmasti siirtyy ennen kuin hellittävät otteen. Siksi joulukuiset aikavarauksetkin tehtiin Helsinkiin. Varmaankin asian katsottiin olevan kunnossa, kun minut kutsuttiin täällä antamaan luuydinnäyte. En tosin tiedä, onko täältä automaattisesti informoitu Helsinkiä asiasta. Ehkä Helsinki on ollut odottavalla kannalla tiedonsiirron suhteen.

Menen huomenna TYKS:an kuulemaan luuydintutkimuksen ja verikokeen tulokset. Samalla voin kysyä tiedonsiirrosta.

Kirjamessuista, tiedonsiirrosta ja ortostaattisesta hypotensiosta

Kirjamessuilla

Olimme Turun kirjamessuilla perjantaina ja lauantaina. Tällaisten messujen konsepti on verraton. Voi seurata virikkeellisiä keskusteluja ja tutkia kirjoja. Mikäs sen hauskempaa syntymäuteliaalle. No, ei tätäkään herkkua jaksa määräänsä enempää ahmia.

Seurasimme keskusteluja seuraavista teemoista:

• Miksi nationalismi nousee eri aikoina? Marja Jalava, Kari Immonen ja Tuomas Tepora.
• Suomen kieli ja sen historian yllättäviä ja outoja yksityiskohtia. Ville Eloranta ja Jaakko Leino
• Blogi vai tietokirja - vai molemmat? Katleena Kortesuo, Kirsi Heikkinen ja Ilari Aalto. 
• Mihin maailma on menossa? Kari Mäkinen, Heikki Aittokoski ja Tiina Lindfors.
• Novellien voima. Olavi Koistinen, Harry Salmenniemi, Tuuve Aro ja Marja Mäenpää.
• Ketkä Suomessa käyttävät valtaa? Ilkka Ruostetsaari, Hanna Wass ja Heikki Paloheimo.
• Keskusteluja taloudesta. Tommi Uschanov ja Juhana Vartiainen.
• Näkökulmia talouteen. Paavo Löppönen.

Vaimoni kuunteli vähän muutakin. Minäkin kuulin edellisten lisäksi osia joistakin kiinnostavista aiheista. Kovin moni kiinnostava keskustelu jäi kuulematta jo siitä syystä, että toimerruimme molempina päivinä paikalle vasta iltapäivällä. 

Useimpien keskustelujen taustana on jokin kirja tai ehkä useampikin. Nyt voin tutkia, mitä verkko tietää kyseisistä teoksista ja lainata kirjastosta, jos intoa riittää. 

Messukeskusteluista kuulee hauskasti, millaisia teemoja nostetaan tässä ajassa kirjojen avulla esiin.

Keskityin kirjojen tutkimisessani antikvariaattien pakaikallishistoriatarjontaan. Löysin kiinnostavai teoksia, mutta en raskinut ostaa yhtään. Tällaisten teosten hintataso tuntuu olevan korkea. Tutkin Vaski-kirjastojen tarjontaa ja huomasin, että melkein kaikki ovat saatavissa sitäkin kautta. Yhden jo varasinkin. Se tosin ei ole paikallishistoria vaan kokoelma artikkeleita, joista yksi käsittelee eräitä Venäjältä Kurkijoelle siirtyneitä.


Sairaaloiden välinen tiedonsiirto

Mieleeni on noussut ajatus siitä, että TYKS:in tietämättömyys tilanteestani johtuu mahdollisesti tietosuojasta.  Olen saanut vahvistustakin asiaan. Minun on ehkä allekirjoitettava TYKS:ssä jokin paperi, jolla oikeutan heidät saamaan lisää tietoja Helsingista. Omakannassa kuuluu olevan jokin paikka, josta voin säätää sitä, mitä kannasta voidaan nähdä. Täytyy tutkia.


Ortostaattinen hypotensio

Opin Hesarista tänään, että asia, jota olen luullut ominaisuudekseni, onkin vika. Artikkelissa "Verenpaineen pikatesti voi paljastaa" (verkkoversio täällä) kerrotaan huimauksesta, jota minäkin koen, kun nousen seisomaan. Ilmiön syy on se, että verenpainen laskee noustessa hyvin nopeasti, eikä kaikkien elimistö pysty palauttamaan sitä riittävän nopeasti. On kuulemma haitallista aivoille. Nyt tuonkin tiedän. Olen luullut asian johtuvan alhaisesta verenpaineesta, vaikka taso tosin minulla on normaali.

Minut on hylätty?

Tänä iltana oli tarkoitus juhlia kahden lapsenlapsemme syntymäpäiviä. Meidän piti miettiä, voinko osallistua ollenkaan tai pitäisikö tehdä jotakin hygieniaan liittyviä varmuustoimenpiteitä, koska yhdellä sankarien veljellä on todettu streptokokki.

Jotkut teistä varmaan muistavat, että streptokokki oli yksi kolmesta pöpöstä, jotka sain aika pian kantasolusiirron jälkeen ja jouduin lopulta uudelleen eristysosastolle.

Kysyimme torstai-iltapäivänä neuvoa Meilahden hematologian poliklinikalta. Hoitaja ei osannut vastata. Aikoi kysyä lääkäriltä.

Sain tänään aamupäivällä puhelun Meikusta. Asia ei tosin ollut enää akuutti, koska synttärit oli jo peruttu. Hoitaja ei antanut minulle neuvoa kysyttyyn asiaan vaan ilmoitti, että minun pitää ottaa yhteyttä Tyksiin, jolle hoitovastuu on siirtynyt.

Minä tunnen itseni hylätyksi, koska minulle on kertynyt aikamoinen verkosto Meikun hoitajista ja lääkäreistä. Talo on tuttu ja turvallinen. No, itsepähän päätimme muuttaa Turkuun. Tyks on toinen Suomen kahdesta sairaalasta, jossa tehdään kantasolusiirtoja. Täälläkin nämä asiat osataan.

Kesällä minulle kerrottiin Meikun hemapolilla, että siellä halutaan varmistaa, että hoitovastuu varmasti siirtyy asianmukaisesti. Minulle annettiin jo ajat joulukuun puolitoistavuotiskontrolleihin. Kuulin nyt, että ne on peruttu.

Tyks kutsuikin minut kantasolunäytteen ja verinäytteen ottoon jo nyt lokakuulle. Tämä on tietysti merkki siitä, että viestikapula on otettu vastaan.

Minusta on erikoista, että Tyksin järjestelmiin ei ole siirtynyt kovin paljoa potilashistoriastani. Näin minulle kerrottiin, kun olin luovuttamassa kantasolunäytettä. Minut kutsuttiin tähän toimenpiteeseen juuri siksi, että minusta tiedetään täällä niin vähän. Meilahdessa on valtava määrä tietoa ja erilaisia mittaustuloksia molemmista syövistäni.

Eikö säästettäisi kustannuksia, jos täydellinen tilannekuvani siirtyisi Tyksin käyttöön?

Varmaan asiat tulevat sujumaan oikein hyvin täällä Tyksissä, mutta ihmettelen sitä, että sairaalat toimivat näin erillään toisistaan. Saatan olla väärässä. Mietin, tulevatko Turun lääkärit konsultoimaan meilahtelaisia minua koskevissa asioissa.

Minusta tuntuu kuin minua autettaisiin rotkon yli, mutta saattavan käden ote irtoaa ennenkuin vastaanottava käsi on saanut kunnolla kiinni. En minä tietenkään mihinkään putoa, mutta tunteeni on tällainen.

Onko minun osattava oma-alotteisesti kertoa täällä kaikki oleellinen? Pitääkö minun kopioida minua koskevat Omakannan tiedot ja toimittaa ne Tyksiin?

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa hematologin tapaamista.

Minä olen historiaa

Olen kiitollinen kaikille niille, jotka ovat tehneet valtavan työn kootessaan Kukkojen ja Rogelien sukupuut pantaviksi kansiin ja kirjoihin. Minä olen hyvin kiinnostunut historiasta, ja omat sukujuuret saavat sen elämään. Kaikkia sukututkimustietoja ei ole pantu koviin kansiin, mutta onneksi olen saanut muutakin sukuaineistoa.

Nykyään on kirkonkirjoja skannattu verkkoon, mikä varmasti auttaa tutkijoita, mutta silti aikaa varmasti palaa. Minulla ei ole kärsivällisyyttä tuollaiseen tiedonkeruuseen eikä myöskään hankalien ruotsiksi kirjoitettujen käsialojen lukemisen opettelemiseen. Valmiiksi kerättyjä tietoja tutkin mielelläni.

Sukupuissa voi olla kirjausvirheitä eivätkä verisukulaisuudet muutenkaan ole aina varmoja. Kirkonkirjoihin perustuvat sukutiedot antavat noista puutteista huolimatta hienon ja runsaan näkökulman omaan taustaan varsinkin, jos jaksaa tutustua myös pitäjähistorioihin, joista saattaa löytyä jopa tietoja omista esivanhemmista. Ainakin voi tutustua siihen maailmaan, jossa omat esivanhemmat ovat eläneet.

Isäni on kotoisin Viipurinläänin Pyhäjärveltä. Kyseisen kunnan historiateosta laadittaessa on yhtenä informanttina ollut isäni isoisä, minkä vuoksi teos on erityisen kiinnostava.

Merikarviasta on tehty ansiokas pitäjähistoria kuten Ahlaisista, josta äitini isä oli kotoisin. Merikarvian historiasta muistankin tuttuja sukunimiä. Ahlainen, joka kuuluu nykyään Poriin, on Merikarvian naapurikunta.

Menemme vaimoni kanssa huomenna Turun kirjamessuille. En tiedä onko täällä antikvaarinen osasto kuten Helsingin messuilla. Jos on, voisin taas etsiä kiinnostavia pitäjä- tai sukuhistorioita.  

Olen ajatellut jakaa sukuni nimet kahdeksi erilliseksi luetteloksi. Tämä on luonteva jako, koska äitini on lännestä ja isäni idästä. Tämän jaon kautta nimien tutkiminen on varmaan kiinnostavampaa. Voisin myös merkitä kunkin sukupuussani olevan nimen varhaisimman edustajan syntymäpaikan.

Sukunimet ovat kulttuurihistoriaa. Tämänpäiväisessä Hesarissa on hyvin kiinnostava artikkeli sukunimien historiasta: Hyrynsalmelaisista joka kuudes on Heikkinen.

Itä-Suomessa nimet ovat siirtyneet isälinjassa sukupolvesta toiseen. Länsi-Suomessa on useammin käytetty talojen nimiä.

Ostin joskus Helsingin kirjamessuilta Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen Suomalaiset sukunimet (1993). Kirjassa kerrotaan nimien levinnäisyydestä ja alkuperästä. Näitäkin tietoja on kiinnostavaa yhdistää sukupuihin ja paikallishistoriaan.

Sukutietoa on tietenkin nykyään myös runsaasti saatavissa verkosta.

Luultavasti yleistyvät geenitestit tulevat vahvistamaan ja heikentämään kirkonkirjojen osoittamien sukulaissuhteiden oikeellisuuden todennäköisyyksiä.


Ha haa! 

Vaimollani on ollut hyvä nenä. Hän on antanut minulle joululahjaksi vuonna 2004 Kazuo Ishiguron tunnetuimman teoksen Pitkän päivän ilta, joka lienee tekijän tunnetuin teos.  Pidin kovassti tuosta hienosta kirjasta. Ishiguro on nyt ilmoitettu Nobelin kirjallisuuspalkinnon seuraavaksi voittajaksi.

Nyt sen aloitin

Mielessäni on pyörinyt pitkään ajatus sukupuuni sukunimien luetteloimisesta tähän blogiini. Nyt perustin tänne lisäsivun "Sukuni nimet" ja aloitin.

Olen luetellut näin alkuun ne nimet, jotka löysin Kukkojen sukukirja II:sta, joka on täydennetty ensimmäisestä versiosta ja Rogelin suku 2007:stä. Jälkimmäisen osalta pääsin vasta alkuun. Kirja on valtavan laaja ja sieltä löytyy ainakin kolme juonnetta. Kuulun sukuun sekä äitini äidin että äitini isän kautta. Aloin poimia esi-isieni ja -äitieni sukunimiä äitini äidistäni taaksepäin Yhteen linjaan naitu esiäitini kuuluu myös Rogelin sukuun. Luettelin löytämäni nimet tähän haaraan asti ja jatkoin vaimon puoleista linjaa. Täydennän luetteloa myöhemmin.

Olen etuoikeutettu, koska sekä isäni että äitini puolelta on julkaistu yhdestä sukunimilinjasta hyvä lähdeteos. Kaikkien linjojen tutkimiseen saisin ehkä kulumaan loppuelämäni. En taida ottaa sellaista urakkaa, mutta silloin tällöin voin tämän asian parissa askarrella.

Äitini on länsisuomalainen ja isäni Karjalan evakko. Se näkyy jo tässä listassa siten, että isäni suvun nimet ovat kaikki suomenkielisiä, mutta äitini puolelle on paljon myös ruotsinkielisiä sukunimiä. Nimen ruotsalaisuus ei varmista perheissä puhuttua kieltä. Suomenkielistenkin perheiden sukunimi on Länsi-Suomessa usein ruotsalainen.

Rogelin suku on merikarvialainen. Kunta on nykyään täysin suomenkielinen, mutta se on ollut kaksikielinen. Ruotsinkielinen nimi on Sastmola. Äidinpuoleiset esivanhempani ovat todennäköisesti olleet suurimmaksi osaksi suomenkielisiä, mutta ainakin yhdessä linjassa on jossakin vaiheissa puhuttu ruotsia. Jotkut esivanhemmistani lienevät olleen kaksikielisiä. Ainakin Anna Rogelin, jonka kahdesta sisaruksesta polveudun, tiedetään puhuneen sekä ruotsia että suomea. Jotkut kaukaiset linjat vievät seudulle, joka on yhä hyvin ruotsinkielistä.

Geeniperimän näkökulmasta luettelo on tietenkin varmasti osittain väärä. En usko kaikkien esivanhempieni olleen niin nuhteettomia, että kirkonkirjat kertoisivat aina vain totuuden.

Sukuni nimet:

Gammelgård
Hanski
Henttinen
Henttonen

Honkala
Hynninen, Hynnin
Härkönen
Jylhäsaari
Kaasalainen
Karonen
Klemola, Clemola
Knus
Kukko
Kärri
Larsdotter
Långfors
Norrbacka
Norr-Rågell
Råggi
Rågäss
Räbb, (Räbbi?)
Nurmi
Pusa
Påstgården
Rikalainen, Ricalais
Rågell
Sjöberg
Stubbas (Stupila?)
Söderudd
Tammelin
Viskari
Vuohelainen

Omatunto ja suhtautuminen pakolaisiin 4

Jos maassa ei ole järjestystä, mistään ei oikein tule mitään. Kuvitellaan vaikkapa tilannetta teillä, jos liikennesääntöjä ei olisi. Normit tekevät käyttäytymisestämme ennustettavaa ja meidän kunkin on helpompi toimia osana yhteisöä. Voimme välttyä monilta onnettomuuksilta, ja kaikki sujuu muutoinkin paremmin kuin ilman sääntöjä.

Martti Luther opetti maallisen esivallan olevan Jumalan asettama ja kehotti kunnioittamaan sitä. Lait luovat meille aika hyvin ennustettavan kehyksen elää.  Raamattu opettaa meille, miten pääsemme taivaaseen.

Entä jos yhteiskunnan vaatimus on vastoin Raamatun opetusta?

Viides käsky kieltää meitä tappamasta. Minä haluan noudattaa kymmentä käskyä, mutta olen siitä huolimatta saanut armeijassa koulutuksen tappamiseen. Olen jo pudonnut ikäni vuoksi reservistä, joten tuskin joudun soveltamaan oppimaani. Isoisäni, uskovainen mies, kuitenkin joutui. Hän kuoli itsekin sen seurauksena, että oli kuuliainen esivallalle ja osallistui isänmaan puolustamiseen.

Maanpuolustus on osa esivallan luomaa järjestystä. Myös poliisi on oikeutettu tarvittaessa käyttämään väkivaltaisia otteita järjestyksen ylläpitämiseksi. Jeesus ei kehottanut sotilaita luopumaan tehtävistään.

Entä jos esivalta määrää minun kieltämään uskoni, mikä veisi minulta taivastoivoni? Toivon, että minulla olisi sellaisessa tilanteessa voimia tunnustaa uskoni ja kantaa sen seuraukset. Pietari joutui hiilivalkealla tilanteeseen, jossa esivalta tiedusteli hänen uskoaan.

Julkisuudessa on keskusteltu pakolaisten piilottelun oikeutuksesta. Piilottelu voi olla joissakin tapauksissa inhimillisesti ymmärrettävää, mutta se on esivallan työn hankaloittamista.

Tämä saattaa tuntua hankalalta, mutta ollaksemme johtonmukaisia Lutherin opetukselle, olemme velvollisia ilmoittamaan viranomaisille, jos satumme tietämään piileskelevistä pakolaisista.

Mieleeni tuli kysymys, miten pitäisi toimia samankaltaisessa tilanteessa, jossa saksalaiset olivat natsivallan aikana, kun juutalaisia vietiin. Ongelma on taitaa olla ylivoimainen ymmärrykselleni. Muuttaako se asian, että tuolloin vietiin tuhoon oman maan kansalaisia? Jos deportaatiomääräys koskisi minua, olisiko minun ilmoittauduttava vapaaehtoisesti? Voimme ainakin rukoilla valkeutta, jos niin kauhistuttaviin tilanteisiin joudumme.

Pakolaiset ovat lähimmäisiämme, joten eikö kultainen sääntö velvoita meitä auttamaan häätöpäätöksen saaneita turvapaikan hakijoita? Ymmärrän tilanteen niin, että esivalta ei sinänsä kiellä auttamasta häädettäviä, mutta emme saa toimia esivaltaa vastaan.

Jos tietää häädetyn joutuvan huonoihin olosuhteisiin, voi yrittää auttaa häntä rakentamaan parempaa elämää sinne, mihin hän päätyy. Tällainen voi olla tosin hankalaa toteuttaa.

Jos esivalta on päätynyt säännösten vastaiseen päätökseen jonkun pakolaisen tapauksessa puuttuvien tietojen vuoksi, tällaisten tietojen toimittaminen viranomaisille on mielestäni esivallan auttamista. Harhauttaa ei kuitenkaan saa.

Jos haluamme muuttaa turvapaikkojen myöntämisen perusteita mielestämme oikeudenmukaisemmiksi tai lisätä valtion toimia hädänalaisten auttamiseksi, voimme vaikuttaa poliittisen järjestelmän kautta. Meidän on kuitenkin mukauduttava demokraattisen järjestelmän tuottamiin pakolaispolitiikkaa koskeviin päätöksiin.

Olemme velkaa upeasta hyvinvointivaltiostamme niille sukupolville, jotka ovat sen rakentaneet. Nyt meillä olisi mahdollisuus auttaa maailman hädänalaisia paljon enemmän kuin teemme. Yhteiskunta auttaa sen mukaisesti kuin valitsemamme poliitikot päättävät. Yksilöinä meillä on auttamisen väyliä yllin kyllin. En voi lyödä rintoihini tässäkään asiassa.

Söderlångvikin kartano - suosittelen tutustumista!

Amos Andersonin taidemuseo on suljettu kunnes näyttelytoiminta alkaa taas ensi vuonna uusissa tiloissa (Amos Rex) Helsingin entisellä linja-autoasemalla.

Taidemuseota pitää yllä Konstsamfundet, jolle liikemies Amos Anderson lahjoitti hankkimansa suuren omaisuuden. Anderson oli kotoisin vaatimattomista oloista Kemiöstä.

Amos Andersonin taidemuseo toimii kuitenkin kesäisin myös toisessa toimipisteessään Söderlångvikissä Kemiönsaaressa, niin myös menneenä kesänä. Söderlångvikin kartano oli Andersonin kesäpaikka.

Nyt lukijalla varmaan menee pää pyörälle. Kemiö ja Kemiönsaari?

Kemiönsaari on aika uusi luomus, joka on yhdistetty saarella olleista kolmesta kunnasta: Dragsfjärdistä, Kemiöstä ja Västanfjardistä. Saari on varsin iso, kuulemma noin 60 kilometriä pitkä.

Söderlångvikin kartanossa on ollut tänä kesänä monenlaisia tapahtumia.

Kävimme viime torstaina tutustumassa kartanoon ja siellä olleeseen kuvataiteilija Tapani Raittilan näyttelyyn. Näyttely oli suljettu, mutta taiteilijan pojantytär päästi meidät sisään ja toimi oppaanamme. Hän on Amoksella töissä.

Kartanossa on kalusto, joka oli tarkoitettu Suomen kuninkaalle Väinö ensimmäiselle. Poliittiset suhdanteet muuttuivat ja kuninkaan tekeminen jäi kesken. Anderson osti joutavaksi jääneen kaluston.

Väinölle tarkoitettu tuoli

Söderlångvik on todella kaunis paikka. Suosittelen. Meillä oli sääonnea. Aurinko paistoi ja saimme ihailla Keminsaaren ruskamaisemia.