Juontaja Mikko Kekäläinen Kristiina-vaimoineen ovat aloittaneet uuden elämän. He kokeilevat, miten espoolainen lapsiperhe selviää ilman autoa. He ovat aloittaneet projektin mainion positiivisella otteella ja kertovat kokemuksistaan blogissaan Carless Whisper. Käykääpä katsomassa.
On hienoa, että Kekäläiset tekevät lapsiperheen autottoman perheen elämän näkyväksi. Aiheesta kerrotaan myös Ylen sivuilla artikkelissa Mikko Kekäläinen: Olemme nyt espoolainen lapsiperhe ilman autoa ja se on mahtavaa!.
Tällaista tulee varmaan kokeilleeksi helpommin, jos tulee jokin kimmoke. Kekäläisten auto petti lomamatkalla kaukana kotoa ja se riitti. Olivat tosin jo aikaisemmin kypsytelleet ajatusta autosta luopumista.
Meidän pitkäaikainen autottomuutemme alkoi siitä, kun menetin työni ja samalla työsuhdeautoni lama-aikana vuonna 1993. Päätimme vaimoni kanssa kokeilla, miten autoton elämä sujuu. Minäkin olin jo ehtinyt jonkin verran pohdiskella autottomuutta. Nyt avautui tilaisuus. Kokeilumme venähti tälle vuosikymmenelle. Annoimme periksi, kun ikää karttui ja vaimoni polvi alkoi vaivata. Ensin meillä oli kimppa-auto vanhimman poikamme perheen kanssa ja nyt kokonaan oma.
Aloitimme kokeilumme espoolaisina kuten Kekäläisetkin. Kaikki viisi lastamme olivat vielä kotona. Asuimme omakotitalossa Laaksolahdessa.
Kekäläiset ajattelevat tekevänsä palveluksen lapsilleen, kun nämä oppivat kulkemaan itsenäisesti ilman kyydityksiä. Meidänkin lapset oppivat, joten varmasti Kekäläistenkin, jos kokeilu muuttuu elämäntavaksi.
Kekäläisten lapset ovat nuorempia kuin meidän alottaessamme. Kuopuksemme täytti yhdeksän myöhemmin samana vuonna, esikoisemme 16 hieman sen jälkeen, kun olimme astuneet uuteen arkeen. Neljä- ja seitsenvuotiaiden kanssa on työläämpää liikkua julkisilla ja muutoinkin.
Hatunnosto Kekäläisille ja onnea matkaan!
4 kommenttia:
Poen säännöllisesti huonoa omaatuntoa auton käytöstä. Se saastuttaa ja on vielä muutenkin huonoa terveydelle. Kaikki naistenlehdetkin ovat täynnä ohjeita, miten bussilla liikkuen saa kuntoa nostettua, kun jää yhden pysäkin aiemmin pois. Mutta kun... asun keskellä metsää, josta Hkiin vievän bussin pysäkille on 4 kilometriä, julkisilla työmatkaan menee 1h-1,5 h (autolla 35 min), lasten harrastukset eivät ole yhdenkään meiltä lähtevän bussireitin varrella. Olemme harkinneet perheelle sähköautoa, mutta ajamamme välimatkat ovat niin pitkiä, ettei tankkauspisteitä ole riittävästi.
Kiitos Kirsi viestistäsi! Minusta sinä olet asuinpaikkasi vuoksi etuoikeutettu käyttämään autoa. Olisi kohtuuttoman hankalaa sinulle olla ilman.
Kiitos synninpäästöstä! :D
Minusta on kohtuullista, autosta luopuvat ensimmäiseksi ne, jotka ovat hyvien julkisten yhteyksien äärellä ja heidänkin suhteen asia ei ole yksiniittinen. Meillä nykyään auto, vaikka asumme Turun keskustassa. Vaimoni on huonojalkainen ja autottomuus rajoittaisi kovin liikkuvuutta.
Lähetä kommentti