Tämä herra on Kustaa Vaasan poika Juhana III, joka oli Suomen herttua 1556-1563 ja Ruotsin kuningas 1568-1592.
Tässä on hänen ensimmäinen laillinen vaimonsa Katariina Jagellonica, joka oli Puolan kuninkaan sisko ja äitinsä puolelta milanolaista ruhtinassukua. Suomen herttua ja hänen tuore vaimonsa alkoivat pitää renesanssihovia Suomessa. Muistan kuulleeni tai lukeneeni jostakin, että Katariinan mukana tuli haarukan käyttö Ruotsiin.
Monet muistavat, että ennen aviolittoa Juhanan rakastajattarena oli Kaarina Hannuntytär, joka synnytti hänelle neljä lasta. Kaarinan äiti oli muuten entinen nunna ja isä entinen munkki (!). Juhana otti poliittisista syistä vaimokseen Katariina Jagellonican.
Yhteys Puolaan sai aikaan jännitteen protestanttisen ja katolisen uskon välille. Juhana himoitsi Katariinan milanolaissuvun perintöä, joka kuitenkin olisi voitu toimittaa vain katoliseen maahan.
Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583. Yhdestä Uppsalan tuomiokirkon vanhasta osasta tehtiin Jagelloninen hautakuori, jonne Juhana teetti asiaankuuluvan monumentin hovitaiteilija Willem Boylla. Juhanan kuoltua hänelle tilattiin Vaasa-kuoriin vastaavanlainen danzigilaiselta Willem von der Blockilta. Teoksen valmistuttua Juhanan poika Sigismund ei kuitenkaan ollut enää vallassa. Laskulle ei löytynyt maksajaa kuin vasta parin sadan vuoden jälkeen, kun Kustaa III hoiti asian loppuun. Muistomerkki on ollut vuodesta 1818 saakka Jagellonisessa kuorissa.
Leskeytynyt kuningas otti vaimokseen Gunilla Bielken.
Palataan aiempiin vaiheisiin. Renesanssilysti Turussa loppui lyhyeen, sillä Juhanan ja hänen velipuolensa kuningas Eerik XIV:n huonot välit äityivät sodaksi. Juhana joutui antautumaan ja vangittiin. Uskollinen puoliso seurasi häntä vankeuteen ja he päätyivät Gripsholmin linnaan.
Muutaman vuoden kestäneen vankeuden aikana pariskunta sai kolme lasta. Sigismund oli ainoa poika ja hänestä tuli myöhemmin Puolan ja Ruotsin kuningas.
Mielenterveysongelmainen Eerik XIV syrjäytettiin ja Juhanasta tuli kuningas Juhana III vuonna 1568.
Juhanan kuoltua valtaistuimen peri Sigismund vuonna 1593. Hän oli ollut Puolan kuninkaana jo vuodesta 1587. Juhanan nuorin veli Kaarle-herttua taisteli kahden maan kuninkaan kanssa vallasta Ruotsissa ja onnistui syrjäyttämään hänet. Sigismundille jäi Puolan kuninkuus. Uusi kuningas otti myöhemmin käyttöön hallitsijanimen Kaarle IX.
Kaarlen pojasta tuli soturikuningas Kustaa II Adolf ja tämän tyttärestä kuningatar Kristiina, joka kuitenkin kääntyi katoliseksi ja luopui kruunusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti