David maalasi jyhkeitä välähdyksiä antiikin aiheista, mutta oli samalla äärettömän taitava ja herkkä muotokuvamaalari. Katsopa tätä maalausta Emilie Chalgrinista. Siinä on luonnetta ja eloisuutta. Kaukana antiikin paatos.
Suosikkini on hänen maalauksensa Michel Gérardista lapsineen. Näet sen tästä. Vaikutelma on kuin isä Michel olisi juuri istahtanut hetkesi valokuvattavaksi ja on kohta lähdössä muihin puuhiin. Lasten kunkin iälle tyypilliset elkeet on vangittu uskomattoman taitavasti. Tytär vilkaisee katsojaa kesken näytösluontoisen pianonsoiton. Isoista pojista nuorempi venkoilee asentoaan ja vanhempi on jo mallikkaasti asettunut. Pikkupojan katse on pysähtynyt johonkin mielenkiintoisempaan.
Taulun maalaamisen on täytynyt viedä runsaasti aikaa ja kuitenkin sen hetkellisyys on niin voimakas. Erityinen värimaalari David ei ole niin kuin tästäkin teoksesta voi todeta. Maisemista hän ei piitannut ja niitä häneltä onkin vain yksi kappale.
Suosikkini on hänen maalauksensa Michel Gérardista lapsineen. Näet sen tästä. Vaikutelma on kuin isä Michel olisi juuri istahtanut hetkesi valokuvattavaksi ja on kohta lähdössä muihin puuhiin. Lasten kunkin iälle tyypilliset elkeet on vangittu uskomattoman taitavasti. Tytär vilkaisee katsojaa kesken näytösluontoisen pianonsoiton. Isoista pojista nuorempi venkoilee asentoaan ja vanhempi on jo mallikkaasti asettunut. Pikkupojan katse on pysähtynyt johonkin mielenkiintoisempaan.
Taulun maalaamisen on täytynyt viedä runsaasti aikaa ja kuitenkin sen hetkellisyys on niin voimakas. Erityinen värimaalari David ei ole niin kuin tästäkin teoksesta voi todeta. Maisemista hän ei piitannut ja niitä häneltä onkin vain yksi kappale.
Olen julkaissut tämän artikkelin 23. syyskuuta 2010 Taidehistoriaa ja muutakin havinaa -blogissani. Toinen linkki ja yksi kirjoitusvirhe on korjattu.
Maalasin tänään elävää mallia. Se on kivaa, mutta ottaa niin voimille, että turvaudun tässä aiemmin toisessa blogissa kirjoittamaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti