Miten asiat voivat sujua näin hyvin haukutusssa julkisessa sairaanhoidossa?
Minulla oli kipu - hirrrvittävä kipu, mutta aletaanpa alusta.
Kävimme äitienpäivänä Halistenkoskella.
Tässä Aurajoen kuohuja:
Näit tuossa etualalle melkoisia kivenlohkareita. Minä tapani mukaan filmasin koskea sieltä ja täältä. Noilla kivillä kaaduin, löin pääni rauta-aitaan ja selkäni ties mihin.
Selvisin kuitenkin eteenpäin, mutta pahin oli tulossa.
Kivut kävivät ankariksi, mutta olen sinnitellyt. Ajattelin, että aika hoitaa.
Liikun varovasti, mutta silti arvaamattomissa asennoissa iskee kauhea kipupiikki selkään. Sängystä nouseminen oli tänä aamuna hyvin hankalaa, tuntui lähes mahdottomalta. Jotenkin kivuliaasti hivuttamalla selvisin.
Minusta tuntui, että minulla on selässä jokin tietty lihas, johon isku oli osunut. Ollessani seisaallaan, jokin aivan mitättömän pieni liike voi laukaista tulisen tuskan selässä.
Kävelin tänään vaivalloisesti Keskustan terveysasemalle muissa asioissa. Se on kivenheiton päässä kodistamme. Olin varannut ajan piikitykselle, jonka joudun ottamaan kuuden viikon välein. Johtuu syöpähistoriastani.
Kaksi hoitajaa toimitti asiaa. Toinen oli kai aloittelija ja toinen tukena. Auttoivat ystävällisesi minua selviämään toimenpiteestä, kun huomasivat tuskaisuuteni.
He alkoivat ehdotella, että varaisin huomisaamuna ajan lääkärille tai että menisin jo tänään päivystykseen.
Huomasin toisen kirjoittelevan verkkoon ja päättelin, että sinne kuvataan tilannettani. Mainitsin asiasta. Kävi ilmi, että he viestittelivät alakertaan selvittääkseen, voisinko tavata lääkärin jo paikan päällä. Sanoivat, että lääkäri voisi tulla samaan tilaan, jos olen kovin tuskainen. Arvelin selviäväni alas.
Järjestely onnistui ja siirryin ala-aulaan odottamaan.
Jonkin ajan kuluttua olin kahden hoitajan pakeilla tai oikeastaan toinen oli harjoittelija. Minua haastateltiin. Kohta sanottiin, että lääkäri tulee minuutin päästä, mikä voi tosin käytännössä olla viisi minuuttia. Hän tuli hyvin pian.
Lääkäri haastatteli ja sanoi sitten, että minun pitäisi mennä Turunmaan sairaalaan kuvattavaksi. Lääkäri sanoi soittavansa kuvauksen jälkeen. Tosin voi mennä seuraavaan päivään. Ilmeisesti kuvan piti käydä jossakin lausunnolla.
Sain vielä kipupiikin ennen lähtöäni.
Minua kehotettiin menemään taksilla. Lupasin, ja minulle tilattiin kyyti.
Ilmoittauduin Turunmaan sairaalan röntgeniin. Aluksi oli pieni hämmennyksen hetki, koska minut oli erehdyksessä kirjattu väärään paikkaan. Asia oli pian korjattu ja siirryin odottamaan.
Odottelin seisaallani liikkumista välttääkseni. Jonkin ajan kuluttua minut kutsuttiin sisään. Sain saman tien kipukohtauksen, joten kutsujalle selvisi heti, missä mennään.
Kaksi henkilöä palveli. Auttelivat minua huomaavaisesti. Kuvat otettiin. Sain apua lenkkareiden laittamiseen.
Siirryin taksilla kotiin.
Asetuin nojatuoliin kivuttomaan asentoon läppärini pariin.
Aika pian lääkäri soitti. Kuulin, että 11. rintanikamani on vaurioitunut. Juuresta puuttuu kolmasosa.
Kysyi onko kipupiikki auttanut. En ollut huomannut erityistä muutosta.
 |
| Kuva kalhh Pixabaystä |
Nikaman pitäisi luutua kolmessa viikossa. Lääkäri kehotti ottamaan tarvittaessa yhteyttä ajanvaraukseen tai menemään päivystykseen.
Hän määräsi minulle kolmiokipulääkettä.
Lääkäri aikoi järjestää minulle myös TT-kuvauksen. Minulle soitetaan asiasta.
 |
| Kuva G.C. Pixabaystä |
Olisinko voinut saada missään tämän parempaa palvelua?
Loppukevennykseksi video Halistenkosken kalaportaista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti