Vallankaappaja Kaarle-herttua kiskoo kuollutta Suomen diktaattori Flemingiä parrasta

 

Kaarle-herttua ja serkkunsa Ebbe Stenbock

Vai kiskoiko sittenkään? Tämä maalaus kiteyttää hienosti tiettyä vaihetta historiassamme. Miten niin kiskoiko? Palataan tähän asiaan myöhemmin. 

Teos on Albert Edelfeldtin "Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista". 

Kuvan korskea herra, tuleva Ruotsin kuningas Kaarle IX ja Kustaa Vaasan poika, on käskenyt  avata vihollisensa  Klaus Flemingin arkun. Häntä vastapäätä on hänen serkkunsa Ebba Stenbock, joka sattui olemaan kuolleen Flemingin puoliso ja Kustaa Vaasan kolmannen vaimon sisar. Pienet mutta ylhäiset piirit taistelevat vallassa. 

Miten tähän on tultu?

Ruotsin kuningas Juhana III oli aikoinaan nainut Puolan Kuningas Sigismund I:n tyttären Katariina Jagellonican, joka oli äitinsä puolelta milanolaista Sforza-ruhtinassukua. Ylhäinen Katariina toi loistoa tähän ehkä vielä hieman nousukasvaltioon. Hän toi tänne pimeään Pohjolaan haarukan käytön. 

Juhanan ja Katariinan pojasta tuli Puolan kuningas Sigismund II. Samalla hän hallitsi Ruotsia, mutta oli pääasiassa Puolassa. 

Kaarle-herttua halusi kuninkaaksi kuninkaan tilalle ja alkoi vehkeillä veljenpoikaansa vastaan.  Tässä tilanteessa Sigismundille uskollinen marski Klaus Fleming otti käytännössä vallan Ruotsin itäosassa eli Suomessa. Venäjä ja Ruotsi olivat sopineet Täyssinässä 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan lopettamisesta vuonna 1595. Marski piti kuitenkin varmuuden vuoksi sotaväkeä valmiudessa, toki halusi samalla varmistaa näin valtansa Suomessa. 

Tämä merkitsi sitä, että sotaväki majaili talonpoikien leivissä valmiina sotahommiin. Kaikenlaista rettelöä varmaan syntyi puolin ja toisin. Sotakin tuli, kun talonpojat kyllästyivät linnaleirirasitukseen ja alkoi nuijasota. Tämä sopi Kaarle-herttualle, koska se aiheutti sekaannusta sigismundilaisessa Suomessa. 

Fleming murskasi nuijamiehet, vaikka he olivat todellisuudessa nuijia peremmin varustettuja. Muun muassa Padasjoella luvattiin säästää paikalla olleiden nuijasotureiden henki, jos he antautuvat. Kun nämä myöntyivät, heidät surmattiin lupauksesta huolimatta. 

Nuijasodan jälkeen Klaus Fleming koki luonnollisen kuoleman. Kaarle-herttua taisteli Suomen alueella ja valloitti Turun linnan. 

Mitä Turun linnan kappelissa tapahtui?

On kerrottu, että kun Kaarle-herttua valloitti Turun linnan, hän halusi Flemingin arkun avattavan voidakseen olla varma, että vastustaja on todella kuollut. Tämä tapahtui vuonna 1597.Tarinan mukaan hän veti vainaja parrasta ja sanoi "Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa". Tähän Ebba Flemingin leski olisi todennut "Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti". 

Tämä kertomus on julkaistu Zachris Topeliuksen Maamme kirjassa. Jonkun aikalaistiedon mukaan herttua todella halusi nähdä marskin ruumiin, koski siihen ja kertoi halunneensa saada tämän kiinni hengissä. Parrasta vetämisestä ja keskustelusta lesken kanssa ei ole kuitenkaan tiedossa dokumentteja.  

Edelfeldt on varmaan pitänyt tarinaa totena ja maalannut lesken uhmakkaan näköiseksi.

Kaarle-herttua pääsi niskan päälle ja antoi mestauttaa vuonna 1599 neljätoista Sigismundia tukenutta vallasherraa Vanhalla suurtorilla eli suunnilleen paikassa, johon väki tapaa nykyään kokoontua kuulemaan joulurauhan julistusta. Surmattujen joukossa oli Klaus Flemingin poika Johan ja toinen - avioliiton ulkopuolinen - poika Olavi Klaunpoika. 

Ebba Stenbock johti Turun linnan puolustusta

Ebba Stenbock oli ilmeisesti oikeasti luja nainen. Hän johti Turun linnan puolustusta Kaarle-herttuan hyökkäystä vastaan. Kerrotaan, että Ebba oli hartaudessa ilmeisesti rukoilemassa, kun Aurajoen vastapuolella olevalta Korpolaismäeltä herttuan joukot ampuivat tykillä linnan ikkunasta sisään ja tappoivat näin Ebban vierellä olleen miehen. Ebban sanotaan jatkaneen tyynenä rukoilemista. 

Göran Prytz

Minua on kiinnostanut tässä käsitelty aika, koska esi-isäni Göran Prytz eli tuolloin ja toimi Suomen aaatelislipullisen majoitusmestarina, mitä ilmeisimmin Flemingin armeijassa. Alkuun minulla oli tieto, että Kaarle-herttuan "kelmit"olisivat tulleet pidättämään häntä, hän olisi vastustellut ja kuollut tässä tilanteessa. 

Sitten on tullut toisenlaista tietoa, että hänet olisikin teloitettu kahdesta lapsenmurhasta. 

Lilliehöök

Genin mukaan minulla on Lilliehöökien kautta kaukainen sukuyhteys näihin kolmeen sankariin eli Ebba Stenbockiin, Kaarle-herttuaan ja Klaus Flemingiin. 

Kaarle-herttuasta tuli sittemmin Ruotsin kuningas Kaarle IX ja hänen pojastaan hänen seuraajansa soturikuningas Kustaa II Adolf. 

Mikähän olisikaan ollut historiamme, jos Sigismund II olisi säilyttänyt myös Ruotsin kuninkuuden?

Jos sinua jäi Ebba Stenbock kiinnostamaan, Anu Lahtinen on kirjoittanut hänestä elämäkerran "Ebba, kuningattaren sisar".