.jpeg)
#ranska #antibes #ranskanriviera #historia #linnoitus #linna #sota
.jpeg)
Bonne nuit
#tunnelma #valokuva #matkailu #antibes #ranska #historia
Mies hymyili, viittasi nopeasti kärryynsä ja sitten WC-käytävän suuntaan.
Nyökkäsimme. Asia oli selvä, vaikka yhteistä kieltä ei ollut.
Käytyään asioillaan hän palasi kärrynsä luo, hymyili meille ja nyökkäsi. Hyvin tuli viesti perille. Yritin näyttää hänelle peukkua, mutta hän katseli jo muualle.
Hän istui hetken lähellämme ja meni sitten juoma-automaatille, mutta jatkoikin hieman edempänä olevaan kahvilaan. Kärry jäi äskeisen istumapaikan luo. En tiedä, jatkoiko hän sanatonta sopimustamme vai ajatteliko pitää käyrryään silmällä kahvilasta.
Mies toimi rauhallisen päättäväisesti, eikä ilmeinen kielitaidon puute tuntunut häntä haittaavan. Tai ehkä hän oli mykkä ja tottunut selviämään elehtimällä.
Hän kai pelkäsi, ettei ehdi edempänä oleviin vihreisiin valoihin. Kohdallamme oli lyhyt kääntymäkaista vasemmalla puolella olevalle parkkialueella.
Mainittua kaistaa pitkin hän porhalsi ohitsemme.
Ajoimme kohti Nizzaa kunnes hän kääntyi toiseen suuntaan. Hänen hurjastelunsa ei hyödyttänyt häntä mitenkään.
Myöhemmin samana päivänä olimme taas autolla liikkeellä. Saavuimme punaisiin valoihin, joissa odottelimme vasemmalla kaistalla kaartaaksemme vasemmalle. Oikella puolellamme odotteli muutama auto pääsyä oikealle. Edessämme oli liikenteenjakaja, jonka meidän oli määrä ohittaa vasemmalta ja muiden oikealta.
Naapurikaistan viimeisen auton kuljettajalla paloivat käämit. Hän ohitti edessään olevat autot, ajoi meidän ja liikenteenjakajan välistä, kiersi jakajan ja päästeli oikealle.
Me kärsivälliset jäimme valoihin odottamaan.
Eivät kaikki täällä noin suhaile. Ajaminen muilla kuin moottoriteillä on enimmäkseen köröttelyä jonoissa ja odottelua liikennevaloissa.
Paikalliseen ajokulttuuriin kuuluu myös se, että jos haluaa sivutieltä seisovan autojonon väliin, tilaa saa helposti. Sekin toimii, että änkeää määrätietoisesti väliin.
Muistan aiemmilta vuosilta tapauksen, jolloin yksi kuumapää ohitti minut parkkihallissa.
#liikenne #autoilu #auto #ajaminen #ranska #ranskanriviera #antibes
Ranskalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on musta aukko ulkomaalaisten suhteen. Sain taas ponnistella tosissani, että sain hoitajan pistämään minulle piikin, jonka minun on määrä saada kuuden viikon välein.
Ranskassa sairaanhoitajapalveluja antavat infirmière libéralet eli freelance-sairaanhoitajat. Palvelu on mainio, koska hoitaja tulee kotiin suorittamaan tarvittavan toimenpiteen.
Ongelma on siinä, että jos soittaa hoitajalle, joutuu todennäköisesti jättämään soittopyynnön - minun tapauksessani englanniksi. Vastausta saakin sitten odottaa. Jos hoitaja sattumalta vastaa, hän saattaa lyödä luurin korvaan, kun häntä puhuttelee englanniksi.
Viime vuonna se oli haastavaa Cagnes-sur-Merissa. Tarvittiin englanninkielinen todistus Tyksin hemapolilta. Sain sen sähköpostiini. Pistospaikka löytyi läheltä silloin. Marssin kyseiseen infirmière libéraleen. Piikkiä en saanut, koska ei ollut yhtään hoitajaa paikalla. Jotakin sovittiin ja sain pistoksen myöhemmin. Seuraavakin pukattiin samassa paikassa.
Nyt olemme Antibesissa, jossa tein neljä vuotta sitten etsivän työtä saadakseni tarvitsemani lääkeannokset. Olen kertonut tuolloisista seikkailuistani artikkeleissa Kemoaivo etsii piikittäjää, Piikkiseikkailu jatkuu - miten asiat voivatkin olla näin solmussa?, Ällistyin, kun soitin Tyksiin ja Piikkitarinan päätös.
Etsiskelin netistä, mutta huonolla menestyksessä. Oli hankalaa, kun löydettyjen osoitteiden kohdalla luki usein suomeksi "palvelutalo", joka viittaa vanhusten hoitopaikkaan.
Aivan lähellämme on yksi paikka, jossa ottaa vastaan Hélène Rotellini. Sinne sitten. Ovi oli auki ja pääsimme odotustilaan. Odottelimme. Yhden oven takaa kuului ääntä, mutta ei Hélènen. Koputimme hänen oveensa, ei vastausta. Lähdimme.
Tutkailin neljän vuoden takaisia postauksiani ja löysin muutaman nimen, joiden joukossa oli Victoria Legér. Häneen olin saanut yhteyden ja hän auttoi miestä mäessä.
Googlasin Victoriaa. Löytyi, mutta ei ollut puhelinnumeroa.
Myinfi-palvelusta sain täkäläisen osoitteemme annettuani listan, jossa oli viitisenkymmentä sairaanhoitajaa. Klikkaamalla selvisi kielitaito. Naputtelin listan läpi. Joukosta löytyi yksi, joka suostui palvelemaan englanniksi. En valinnut kuitenkaan häntä, koska loppupäästä löytyi pari, joille voi tehdä samantien varauksen.
Aloin tehdä varausta. Se ei ollut helppoa.
Piti naputtaa tietoja. Puhelinnumero piti laittaa, mutta merkkimäärä oli rajattu siten, että suomalainen numero suuntineen ei mahtunut tilaan. Laitoin siihen osan numeroista tms. ja oikean numeron johonkin toiseen kenttään, johon mahtui.
Ei onnistunut.
Tiedustelin key ladyltämme, saanko laittaa hänen numeronsa. Se luvattiin.
Sain varauksen tehtyä. Sain viestin, että asia on hoidossa ja että tulen saamaan uuden viestin ennen 15.45 tai jotakin sellaista. Hoitajan oli määrä tulla klo 18-20.
Ei tullut viestiä – eikä hoitajaa.
.jpeg)
Käymme silloin tällöin ostoksilla.
Ongelmani oli tullut puheeksi Nordicissa. Sain terveiset Nordicin Sarilta, että hän voi auttaa. Menin tapaamaan häntä. Hän lupasi olla yhteydessä Maison médicale d’Antibesiin, joka lääkäriasema on kaksoiskaupungin länsiosassa Juan-les-Pinsissä futuristisessa rakennuksessa.
Sari palasi asiaan. Kyseinen lääkäriasema ei kuulemma yleensä tee tällaista, mutta he tekevät poikkeuksen minun tapauksessani.
Kävin paikan päällä ja sain piikin. Maksoi suunnilleen saman verran kuin Pihlajalinnassa Turussa.
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Suurkiitos Sari!
#ranska #antibes #ranskanriviera #terveydenhuolto #sairaanhoitaja
Kävimme tänään valtavassa kauppakeskuksessa CAP 3000:ssa, joka Saint-Laurent du Varissa aivan Nizzan vieressä.
Tässä kiva tubettaja-esittely CAP 3000:sta.
Keskus näyttää aivan uuden karhealta, mutta se johtuu vuosina 2018-2019 toteutetusta suuresta uudistusremontista ja laajennuksesta.
Kehittyneellä kauppakeskuksella on myös edistykselliset parkkitilat.
Kuten kuvassa näkyy, vihreä valo kertoo vapaasta ruudusta ja punainen varatusta. Pientä tuunaustarvetta kuitenkin oli, koska jos pienikokoinen auto oli ajettu ruudun etuosaan, valo pysyi vihreänä.
Jätimme auton toiseen kerrokseen. Lähtiessämme mieleeni tuli, että pitääkin ottaa parkkilippu mukaan. Seurasi täydellinen mysteeri. Olin laittanut lipukkeen kojetaulun päälle, mutta vaikka kuinka sitä etsimme, sitä ei löytynyt.
Tällaisessa paikassa ongelmaan täytyy olla sujuva ratkaisu.
Kysyin kauppakeskuksen puolella parturiliikkeen toimihenkilöltä, missä on neuvontapiste. Kerroin myös ongelmamme. Hän selitti ystävällisesti reitin. "Neuvola" olikin aika lähellä.
"Neuvolan täti kertoi, että ei ongelmaa. Auton rekisterinumero ja tuloaika otetaan talteen. Lähtiessä parkkeerauksen voi maksaa.
Menimme Monoprixiin lounaalle ravintola Mavrommâtikseen.
Olimme tyytyväisiä ruokiin. Tämän ketjun ravintoloissa voisi ruokailla toistekin.
Kävin kahvilla Starbucksissa ja siirryin sitten käytävässä olevalle tuolille. Piakkoin alkoi Iltalehden vaalitentti, jota tämä boomerisetä seurasi kännykästään odottaessaan.
Lähdimme sitten yhdessä autolle. Olin luullut, että minun tuli hoitaa maksaminen maksuautomaatilla rekisterinumeroa käyttäen. En keksinyt miten pitäisi toimia. Painoin yhteysnappia ja selitin ongelmani englanniksi. Seurasi hiljaisuus. Ajattelin, jo että kaveri lähti hakemaan parempaa kielitaitoa. Hän kuitenkin kehotti minua ajamaan portille.
Kysyin portilla, miten nyt toimitaan. Kaiuttimesta minua neuvottiin laittamaan pankkikorttini koneeseen. Homma hoitui helposti. Kolme ensimmäistä tuntia olivat ilmaisia ja ylimenevä maksoi 4,5 euroa.
Olisimme voineet huolettomasti hoitaa asiamme, palata autolle, työntää pankkikortin portilla olevaan laitteeseen ja ajaa ulos.
Taisimme kokea palan tulevaisuutta. Vai onko tällaista Suomessakin.
#matkailu #kauppakeskus #ranska #shoppailu #antibes #ranskanriviera #cap3000 #nizza #ravintola #ruoka
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
Sabrinalle, jonka aalto pyyhki pois 19 vuoden iässä 28.10.1997
Lisää kuvia tästä erikoisesta kohteesta blogitektissäni "Kivinen tie" 10.4.2020. Tuo kuva Sabrina-raukan laatasta on tuolloisesta artikkelistä. Tänään jäi tuo näkemättä.
Mietin, ovatko nuo kukat aitoja tekokukkia. Ensimmäisessä tapauksessa vanhemmat tai muut surijat olisivat käyneet äskettäin tuomassa tuoreen kimpun.
#antibes #turismi #matkailu #kävely #ranskanriviera #suru #polku #ranska #lenkkeily #suru #kuolema
