Gamla stanissa sain juhlapäivänämme poikkeuksellisen keskiaikaista kohtelua

 

Tässä se tapahtui.

Olimme päättäneet juhlistaa 50-vuotista käsi kädessä kulkemistamme meille vinkatussa Gamla stanissa olevassa Café & bistro Cronanissa. 

Lisää kuvia merkkipäivästämme.

Kuten varmaan muistatte, keskiaikaisessa Tukholmassa kadut ovat tällaisia. 

Matkamuistoteollisuuden näkemys Ruotsista. 

Hirviä, hirviä, hirviä, viikinkilaivoja (joista osaan istutettu gamla staneja), bikini-pukuisia korkinavaajia, juopottelevia viikinkejä, taalainmaanhevosia ...

Kas kas. 

No, onhan meillä ne yhteiset 600-700 vuotta.

Joskus Ruotsin suurin kaupunki oli Tukholma ja toiseksi suurin Turku. 

Suomellakin on karhu itänaapurina. Näyttävät venäläisiltä kisamaskoteilta. 

Cork

Meatballs! 

Ihan kolmannella kotimaisella. 

Sitä!

Kysyin tarjoilijalta, voisiko hän ottaa kuvan. 

Se maksaa, hän sanoi. 

Otti hän sitten meistä muutaman kuvan. Myöhemmin mieleeni juolahti, että hän varman käsitti, että halusin ottaa kuvan hänestä. 

Tuolla hän kuvaa, kun katsot tarkkaan. Laitoin vähän blurria, niin en varmaan ole velkaa. 

Final sale - taas niin helppoa ruotsia. 

Minun mielestäni tarkoittaa lopetusmyyntiä, mutta vaimoni mielestä kyse oli vain poistosta. 

Kiltti Gurdrun Sjödén on  ajatellut puolisoita ja laittanut penkit odotusta varten:

 Huom! En sanonut aviomiehiä varten. 

Siinä minä istuin ja oli siinä yksi tai kaksi muutakin miestä. 

Yhtäkkiä ylhäältä putosi vettä päällemme. Sellainen roiskaus vain. 

Tack så mycket, sanoin ylöspäin. 

Ei meistä kukaan vedestä välittänyt. 

Myöhemmin kävi ilmi, että ei se ehkä ollutkaan pelkkää vettä. 

Saimme siis todella keskiaikaisen elämyksen, kun joku heitti likaveden ikkunasta kadulle. 

Tässä saalis. 

Se muuten oli lopetusmyynti. 

Sitten Waldemarsuddeen, josta yhteinen matkamme alkoi. 

Waldemarsudde on Ruotsin valtion omistama taidemuseo, jonka lähettyvillä kävelimme puoli vuosisataa sitten. 

Jätimme auton taidemuseon galleriarakennuksen pihaan. 

Edellä mainitun ja tämän (Slottet) rakennutti aikoinaan maalariprinssi Eugen.

16 s.

Paikalliskulttuuria tämäkin.

Kiersimme linnan toiselle puoelle, jossa saimme nauttia taiteesta ja kauniista maisemista. 

Oikealla Samothrakeen Nike, kreikkalaisen taruston voitonjumalatar, jonka sanotaan juuri laskeutuvan laivan kokkaan. Tämän täytyy olla kopio alkuperäisestä. 

Tämä Amorko meihin osui puoli vuosisataa sitten?

Ei ollut Amor, mutta tämän herran osumat saattavat olla vieläkin voimallisempia. 

Rodinin Ajattelija

Kuti kuti

Glory vai Grace siinä kääntyy? Glorylla tulimme. Tuttu laiva toinenkin. 

Vanha öljymylly

Prinssi Eugenin tammi. Hyvin vanha. 

Kovin ovat penkit pieniä. Ehkä koululaisille tarkoitettu. Opettajankin on oltava pieni, mikäli tuo katos on hänelle tarkoitettu. Nämä näkyvät eräässä prinssin maalauksessa, joten ehkäpä nämä ovat hänen teettämiään. 

Emme me näitä kauneuksia katselleet puoli vuosisataa sitten. Ehkä näimme vain toisemme. Mutta lähellä tässä olimme. 

Missä muualla voi niin rakastua, jollei tällaisen kauneuden lähettyvillä. 

#rakkaus #seurustelu #avioliitto #parisuhde #kihlaus #djurgården #waldemarsudde #tukholma #lovestory #kiintymys #häät #ruotsi #kesätyö #elämänkaari #veistos #puutarha

Päivälleen 50 vuotta sitten love storymme alkoi juuri täällä Djurgårdenissa

 

Oli perjantai kuten tänään. 

Minä olin tullut Tukholmaan kesätyöhön ja asuin serkkuni Paulin kanssa. Hän oli samoissa asioissa tuossa muinaisessa pääkaupungissamme. 

Olimme alkaneet tutustua joukkoon suomalaisia naisia, jotka olivat kesätöissä hotelli Amarantenissa. 

Yhdellä näistä oli nimipäivä ja olimme menossa tapaamaan naisjoukkoa, jotka asui samassa osoitteessa jossakin ev.lut. seurakunnan omistamassa kiinteistössä.  

Kun ollaan menossa nimppareille, tuntuu asianmukaiselta, että viedään jokin lahja tms. Ostimme serkkuni kanssa kukkapuketin puoliksi. Perillä vaikutti siltä, että jonkun tai joidenkin mielestä puketti oli painavampi viesti kuin vain nimipäivämuistaminen. 

Lähdimme sitten koko porukalla kaupungille. Jossakin vaiheessa kolme - Pauli, nimipäiväsankari ja minä - erkani joukosta ja lähti Djurgårdeniin Waldemarsudden tienoille. Muita ei ilmeisesti kiinnostunut. 

Pauli-serkku luki tilannetta siten, että jotakin selitystä tarjoten erosi meistä matkalla. 

Niinpä kesäisessä Djurgårdenissa kävelivät vain Saara ja minä. 

Jossakin kohtaa käsi löysi käden ja sehän on hyvin voimallista viestintää. 

Kun sittemmin olimme palaamassa Suomeen, kerroin äidilleni puhelimessa, että tulemme sillä ja sillä silloin ja silloin. 

Ketkä me, kysyi äitini. 

No piti tunnustaa, että olen tulossa kaksistaan erään Saaran kanssa. Äitini ei yleensä tarvinnut puolta sanaa enempää, kun tiesi kupletin juonen. 

Seurustelumme jatkui. Jossakin vaiheessa talvea Saara kertoi äitinsä sanoneen, että Oulun tuomiokirkko pitäisi varata, jos siellä aikoo seuraavana kesänä ...

Minut oli nähtävästi punnittu ja kyllin painavaksi havaittu. Tuleva anoppini ehkä halusi hoitaa hieman eksyksissä olevan kuopuksensa johonkin putkeen - tässä tapauksessa miehelään. 

Kihlaus ei liene pakollista, mutta outoa olisi sen tavan ohittaa. Menimme huhtitoukokuun vaihteessa Ouluun. Ostimme sormuksen Helsingin asematunnelista olevasta alan liikkeestä. Olimme niin lapsellisia, että kaiverrutimme sormukseen aprillipäivän päivämäärän. 

Olimme niin hölmöjä, että aioimme kihlautua Oulun vankilan portilla. Tulimme kuitenkin niin tolkkuihimme, että toimitus tapahtui Linnansaaren tähtitornin luona aprillipäivää edeltävänä iltana. 

Keväällä häitä juhlittiin. Oliko tässä lampuri vienyt pässiä narussa vai pässi lampuria. Jos tämä oli ansa, siihen menin - ehkä Saarakin. Vaimoni lankomies Jorma Kiviranta vihki ja Jaakko Linjama oli uruissa. 

Onnellisina täällä Tukholmassa muistelemme mennyttä. 

En muista, seurustelimmeko vai olimmeko jo nuori aviopari, kun appiukkoni - syvästi hengenmies - antoi minulle hieman koulutusta. Hänen vaimonsa lähetti hänet ja minut mattojen kanssa ulos. Matot oli määrä tampata ja kieritellä lumessa. Kun aloin tamppaushommiin, Eino totesi, että tehdään vain näin. 

Me annoimme vähän lumihoitoa matoille ja veimme ne ylös. Reklamaatiota ei tullut. Se on kummallista, koska Irja oli erittäin käytännöllinen ja tomera ihminen. 

Minulle on valjennut, että ei liene sattumaa, että olemme juuri tänään täällä Tukholmassa. Kävimme lounaalla ja kakulla Vanhassa kaupungissa. Ehdotin, että käymme vielä Waldemarsuddessa, ja niin teimme. 

Näissä maisemissa tarinamme alkoi tasan 50 vuotta sitten. 

Pyysin erästä pyöräilijää ottamaan kuvan. Hän otti muutaman. En till, pyysin, ja sitten suutelimme. 

#rakkaus #seurustelu #avioliitto #parisuhde #kihlaus #djurgården #waldemarsudde #tukholma #lovestory #kiintymys #häät #ruotsi #kesätyö #elämänkaari

Turun Linnan Turnajaiset 2024 – kuvia ja videoita

 

Oletko ollut koskaan turnajaisissa? 

Jos et, tervetuloa kokemaan hetkiä ajasta kauan ennen meitä. 

Satuin kävelylenkilläni sopivasti kokemaan tämän elämyksen. Turnajaiset järjestää Turun Linnan Turnajaiset. Täällä tietoja organisaatiosta. 

16 s.

Täältä tullaan!

13 s. 

12 s.

6 s.

No nyt!

12 s.

Osuma! Säpäleitä lentää. 

8 s. 

Jost Amman: Gesellen-Stechen der bürgerlichen Patrizier-Söhne Nürnbergs, vom 3. März 1561. Nürnberg, 1561. Bayerisches Nationalmuseum München, Inv. 49/43

Wikimedia Commons

Tässä kuvaviesti turnajaisista 1500-luvulta. 

Wikimedia commons

Jos sinua kiinnostaa katsoa aiheesta pidempi video; tässä youtube-kooste vuodelta viiden vuoden takaa: Turun Linnan Turnajaiset 2019 (8:15)

Näin voit tutustua myös muihin kilpailulajeihin (esim pitkämiekkailu). 

Ritareita ihmettelemässä – Turun linnan turnajaiset (8:13)

Turnajaisia näytetään vietettävän hyvin perusteellisesti. Videon alussa näet, miten ritareita siunataan Turun tuomiokirkossa. 

#turnajaiset #tournament #turunlinnanturnajaiset #historia #turku #turunlinna #peitsi #miekka #elämys #matkailu #kamppailu #kilpailu #taistelu #sota #hyökkäys #keskiaika #kuvataide #taidehistoria

 

Legendaarinen Jaskan grilli – julkkisten suosikki

 

Snägärien snägäri

Luittehan, kuinka pääministeri-Petterille kävi, kun oli lähdössä kokoomuksen eurovaalivalvojaisista ja olisi ilmeisesti halunnut ostaa purtavaa - kuinkas muuten - Jaskan grillistä. 

Olikohan mielessä nimikkoannos orvon oivallus. 

Jaskan grilli tai virallisesti Ykkös Jaska palvelee Etu-Töölössä kivenheiton päässä eduskuntatalosta. Niinpä se on ollut kansanedustajien suosiossa. 

Maistuisiko europesälä (reissumies, pihvi, muna), uosukainen (lihis, jahtisiivu, balkansiivu, muna), o.p. heinonen (reissumies, pihvi, 2 balkansiivua, muna) tai jaakonsaari (sämpylä, 2 kasvispihviä, kalkkunaleike)?

Tai miten olisi vihriälä, jonninjoutava, tiitinen, kaikkosen kuuma koira, taksarin fiinimpi yöpala, leuhkat eväät,  vaalirahoittaja (arto merisalon maun mukaan), nassesetä, lipposen leipä tai porvarin välikyljys?

Jaska-nimi on peräisin entiseltä omistajalta Jaakko Pellikalta. Grillin sielu on kuitenkin Aliisa Karhumäki, joka on keksinyt poliitikkoihin liittyviä nimiä annoksille. Hän on työskennellyt grillissä luokkaa kolmekymmentä vuotta. Ikää kai noin 85 vuotta.

 Tiitinen sisältää lihapiirakan ja kaksi nakkia. Tiitisellä on ollutkin tapana ostaa juuri tuo annos. 

Pesälän ollessa maatalousministeri, Karhumäki ehdotti hänellekin omaa annosta. Se syntyi ja kuoreksi siihen tuli tietysti ruisleipä. 

Tarja Halonen oli valittu presidentiksi ja mennyt naimisiin Pentti Arajärven kanssa. Uuteen annokseen laitettiin sämpylään kaksi kokolihapihviä ja cheddar-siivu. Karhumäki ehdotti nimeksi arajärveä, mutta tämän mielestä Tarja on tunnetumpi ja sopii siten paremmin. Tarja Haloselle sopi, että nimeksi annettiin tarjahalonen. Karhumäki piti pitkään Suomen lippua tämän annoksen kohdalla. 

Riitta Uosukainen halusi myös oman annoksen. Karhumäki teki hänelle parlamentaarikon, mutta parlamentaarikko halusi mieluummin puhemiehen. No, puhemiehet vaihtuvat, annoksesta tuli uosukainen. 

Puhelinkeskusasentaja Aliisa Karhumäki toimi yrittäjänä kunnes 90-luvun lama vei asiakkaat. Viisikymppinen työnhakija arveli, että yötyöhön ei ole tunkua ja haki Jaskan grillille töihin. Sinne hän jäi, toimi pitkään yrittäjäpohjalta, mutta on nyt työntekijä. Hän aikoo jatkaa 90 vuotiaaksi. 

No miten Petterille kävi. Tämä video kertoo. Metallica-fanit olivat vallanneet kioskin. Suomessa pääministerikään ei etuile jonossa. Orpo lähti kotiin. 

Tässä Petterillä kävi parempi mäihä. Vuoden 2023 vaalivalvojaisten jälkeen Aliisa palvelee ja Petteri saa orvon oivalluksen kaikilla mausteilla. 

Jaskan grilli on matka menneeseen. Poliitikot ovat vaihtuneet, mutta annosten nimet näköjään säilyvät. Grilli kaipaisi kasvojenkohotusta, mutta ehkä elämys ei olisi enää sama. 

Grilli on auki klo 19.30 - 4.30. 

Olin päiväsaikaan liikkeellä, joten hiljaista oli. 

Täytyy tuo kulttuurielämys joskus tulla kokemaan. 

#eduskunta #jaskangrilli #petteriorpo #kokoomus #vaalit #kansanedustaja #mikkopesälä #riittauosukainen #tiitinen #puhemies #julkkis #tarjahalonen #presidentti #lihapiirakka #hampurilainen #nakkikioski #töölö #etutöölö #politiikka  

Onko Yle – tuo rakastettu vihollinen – pantava ruotuun?

 

Pixabay

Onko tämä ongelma?

Facebookiin pulpahtelee usein päivittelyjä Ylen mahdollisesta vääristyneestä agendasta ja organisaation  toimittajien punavihreydestä. 

Kuitenkin Maaseudun Tulevaisuuden kesäkuisen kyselyn mukaan peräti 59 prosenttia tuntee saavansa riittävästi vastinetta maksamilleen Yle-veroille. Toista mieltä on 32 prosenttia. En tiedä kuinka pitkään MT on asiaa mitannut. mutta sanoo tyytyväisyyden olevan nyt kyselyhistorian korkein. 

Hallituksen asettama työryhmä kuitenkin hakee ponnekkaasti sopua Yleen kohdistuvista leikkauksista. Tilanne on kuitenkin jumittunut. Olen ymmärtänyt, että osa jäsenistä pyrkii muita selvästi rajumpaan kulujen karsimiseen ja ehkäpä jonkinlaiseen linjan muutokseenkin. 

Toki Yleä pitää voida kritisoida ja jos/kun muualta leikataan valtionvelan vuoksi, niin miksi Ylen pitäisi säästyä kurmotukselta?

 Ylen hallituksen puheenjohtajana toimii kokoomuslainen Matti Apunen ja hallintoneuvoston puheenjohtajana Sinuhe Wallinheimo samasta puolueesta. Hallintoneuvoston jäsenet edustavat eri puolueita. 

Miksi nämä poliitikot eivät pane Ylen oletettua liiallista punavihreyttä aisoihin?

Hellintoneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa:

• "huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi"
• "laatia lain 6 a §:ssä tarkoitettu palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä ja julkaista päätös perusteluineen"
• "päättää yhtiön strategiasta"

 Usein toimittajien punavihreyttä selitetään opiskelulla Tampereen yliopiston journalistiikan koulutuksen vasemmistolaisuudella. 

 Kaarle Nordenstrengin ja Pertti Hemánuksen ajoista on kuitenkin puoli vuosisataa. Olisikohan jo uudistumista tapahtunut? 

Tietenkin toimittajaopintoihin voi hakeutua runsaasti punavihreitä ylioppilaita. Valintaa ei voi tehdä poliittisen näkemyksen mukaan. Toivottavasti ne ajat ovat jo kaukana. 

Voiko Yle rekrytoida toimittajat siten, että heidän puoluetaustansa noudattavat eduskunnassa olevien puolueiden edustajamäärien suhteita? 

Enpä usko. 

Silloin tällöin esitettyjen väitteiden mukaan "punavihreät" toimittajat suosivat samanmielisiä haastateltavia. Ammattieettisesti toimiva toimittaja pyrkii välttämään tällaista, mutta kukapa meistä olisi täydellinen. 

Useiden toimittajien tapana tuntuu olevan panna haastateltavansa lujille. Sen varmaan ajatellaan olevan meriitti alalla. Toimittaja Pekka Ervastilla lienee erään tunnetun poliitikon päänahka vyöllään.  

Edesmennyt legendaarinen toimittaja Leif Salmén oli tunnettu kyvystään piinata haastateltaviaan. Sitä en osaa sanoa, saivatko kaikki saman käsittelyn vai pääsivätkö aateveljet ja -sisaret vähemmällä. 

Ylen nykylinja on, että se pitää palomuuria hallinnon ja toimitusten välillä. Se tarkoittaa, että toimittajan hommiin ei puututa. 

Europarlamenttiin äskettäin valittu Susanne Päivärinta joutui Ylen toimittajana poliittisen ohjauksen kohteeksi ja sydämistyi niin, että otti lopputilin.  Tämä ei varmaan ollut Ylen maineelle eduksi. 

Tietyllä poliittisella taholla on taipumus pyrkiä rajoittamaan median vapautta, Liekö Ylen kuritushaluissa taustalla tällaista, 

Jos Yle ei tottele, vähennetään taas rahoitusta. 

Voi olla, että jos oma edustaja tai puolue joutuu silloin tällöin vastaamaan hankaliin kysymyksiin, asia jättää vamman sieluun ja alkaa tuntua, että tämä on niin epistä.  

Miten Yle voitaisiin panna kuriin?

Kuva WikiImages Pixabaystä

Mallia voimme hakea historiasta.

"Vanhoina hyvinä aikoina" Yleisradio oli tiukassa ohjauksessa. Sen tasapuolisuutta, ohjelmapolitiikkaa ja muuta sopivaisuutta valvoivat puolueiden valitsemista jäsenistä koostuvat ohjelmaneuvostot. 

"Yleisradion ohjelmaneuvostot valvoivat vuoteen 1992 asti Yleisradion radio- ja tv-ohjelmien ja Ylen toimiluvan piiriin kuuluneen Mainostelevision ohjelmien tasapuolisuutta, ohjelmapolitiikkaa ja muuta sopivaisuutta. Tehtäväänsä ne hoitivat tarkkailemalla ohjelmatoiminnan säännöstön toteutumista, hyväksymällä etukäteen television ja radion ohjelmasuunnitelmat ja arvioimalla jo lähetettyjä ohjelmia. Ohjelmaneuvostoja oli enimmillään 1990-luvun alussa jopa 18,[1] ja niissä istui kerrallaan yli 170 eduskunnan kulloistenkin voimasuhteiden mukaan valittua, eri puolueiden nimeämää ”luotettavaa kansalaista”. Neuvostoista tunnetuimpia olivat suomenkielisen television, suomenkielisen radion ja ruotsinkielisten ohjelmien valtakunnalliset ohjelmaneuvostot, jotka kokoontuivat joka toinen viikko. Niitä täydensivät yhdeksän alueellista suomenkielistä, neljä alueellista ruotsinkielistä ja yksi saamenkielinen ohjelmaneuvosto."

Millaista ohjelmaa arvelette, että Yle olisi tarjonnut Marinin ja tarjoaisi nyt Orpon hallituksen aikana, jos ohjelmaneuvostot olisivat yhä käytössä? 

Minä olen hyvin tyytyväinen Ylen tarjontaan. Siellä on tietysti sellaista, mitä en tarvitse tai josta en pidä, mutta myös muuta mediaa enemmän minua kiinnostavaa. 

Koska Yle on koko kansan media, en kuvittele voivani vaatia Ylen räätälöimään tarjontaansa vain minun halujeni mukaiseksi. 

#media #yle #politiikka #ohjelmaneuvosto #puolue #valvonta #kokoomus #eduskunta #perussuomalaiset #rkp #kd #suomenkeskusta #sosiaalidemokraatit #sdp #oikeisto #vasemmisto #keskusta #hs #vihreäliitto #vasemmistoliitto #matiasmarttinen #joakimvigelius #suomenuutiset #sensuuri #medianvapaus #sananvapaus