Rautatie-estetiikkaa

 

Olen pyörinyt viime aikoina Turun laajalla asema-alueella kuvaamassa. Tässä saalista. 

Näyttää sumuiselta, mutta suttuisuus johtuu välissä olevasta pleksistä tai lasista. 

#juna #veturi #rautatie #rautatieasema #vr #rata #kuvat #kuvakertomus 

Vaimoni ja minä olemme vakka ja vakka ...

... tai kansi ja kansi.

Harva lienee täysin introvertti tai ekstrovertti vaan jotakin siltä väliltä. Minä uskon olevani aika pitkällä intron päädyssä. Nuorena uskoin olevani ulospäinsuuntautunut. 

Kehityspsykologian professori Kaisa Aunola vertailee masentuneisuutta ja introverttiytta Hesarin artikkelissaan

"Introvertti elää ”vasta­painosta”, masentunut ei". 

Tunnistan itseni artikkelin introversion kuvauksista.

Masentuneen ja introvertin elämä saattaa näyttää hyvin samalta, koska ollaan paljon yksin. Masentunut kuitenkin kärsii, mutta introvertti voimaantuu ja nauttii olostaan. 

Intropertti nauttii syvällisistä keskusteluista erityisesti pienissä porukoissa, mutta tarvitsee vastapainoksi yksinoloa latautuakseen. 

Minä tosin viihdyn juttusilla isoissakin kokoontumisissa, mutta vastineeksi tarvitsen yksinäistä puuhastelua. 

Luoja on tehnyt hieman erilaisen ratkaisun meitä suunnitellessaan. Normaalisti vakka ja kansi on hyvä pari. Hän on kuitenkin antanut meille molemmille yksin viihtymisen armolahjan, joten olemme vakka ja vakka tai kansi ja kansi. Hän on saanut epäparinkin toimimaan. Mikäs on saadessa, kun on kaikkivaltias. 

Kumpikin viihtyy hyvin läppärinsä parissa. Kun seuraa ja läheisyyttä kaipaa tai on asiaa, toinen on samassa huushollissa. 

Jos jokin sovittu meno siirtyy, saatamme olla kumpikin tyytyväisiä muutokseen. Mukavaa, kun saakin olla kotona. Jos meno kuitenkin toteutuisi, meillä saattaisi olla oikein kivaa tavatessamme muita.

Vetäytymiseen voi olla hyvä tai huono syy. Intromortti vetäytyy, koska hänen pitää latautua ja hänellä on joka tapauksessa hyvää seuraa - oma itsensä. 

Masentunut on alakuloinen, itkuherkkä ja helposti ärsyyntyvä. Introvertti on sellainen kuin muulloinkin on. Jos hän on äreä tai muuta sellaista, se on todennäköisesti tilapäistä. 

Jos jonkun seurassa viihtyvän käytös muuttuu siten, että häntä ei juuri näy, hän saattaa olla masentunut. 

Introversio on varsin pysyvä ominaisuus. 

Olen jo aiemmin oppinut, että sosiaalisuus ja sosiaalinen taitavuus ovat eri asioita. 

Minä viihdyn yksinäni, mutta minulla on mielestäni aivan kelvolliset sosiaaliset taidot. Minun on yleensä kohtuullisen helppo liittyä ryhmään ja jopa ottaa ilmatila haltuun. 

Ihminen voi olla sosiaalinen, mutta kömpelö keskusteluissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa. Asia voi olla myös päinvastoin. Ihan hyvä seuraihminen puuhastelee kotona yksinään ja viihtyy siellä hyvin.

Ihminen voi olla myös ihmissuhdetaidoton introvertti tai hyvin kommunikoiva sosiaalinen ohjus. 

Muistetaan taas, että kysymys on luultavasti useammin pitoisuuksista kuin ääripäistä. 

Elämä voi olla toisinaan haastavaa ja jopa hyvin haastavaa. Aaltoliike voi olla myös sisäsyntyistä. 

Masennus on toki minullekin koettu tila. 

Koen introverttiudessa olevan sellainen vian, että koska ei kärsi yksin olemisesta ja jopa nauttii siitä, monet pitkät ystävyydet jäävät huonolle hoidolle. Olisi hyvä ainakin soittaa silloin tällöin. Mutta kun on jokin kiinnostava juttu juuri meneillään, josko sitten huomenna. Ja seuraavana päivänä on taas edessä kiinnostavia asioita, joihin uppoutua. 

Olen iloinen siitä, että itsetuntemukseni on kehittynyt. Olen tietoinen yksin olemisen tarpeestani ja elää sen ehdoilla. 

Oma seura on paljon mainettaan parempi yhdessäolon muoto. 

#introvertti #ekstrovertti #temperamentti #masennus #parisuhde #avioliitto #sosiaalisuus #varautuneisuus #sosiaalisettaidot #vuorovaikutus 

Dramaattisia iltanäkymiä Aurajoella

Näkyykö kahdessa alimmassa kuvassa haloilmiö?

Aihe oli mielessä ja tekstiä yritin punnertaa, mutta väsähdin ja tässä kuvia korvikkeeksi. Toivottavasti nautitte näistä. 

Alimpana loppukevennys. 

 

Jokitonttu on hommannut lämpimämmän pipon. 

Loppukevennys

Vaimoni muistaa hyvin näkemiään unia ja usein kertoo niistä. Minullekin oli äskettäin jäänyt jotakin mieleen. Ennen sen näkemistä olimme vääntäneet kättä runsaan tavaramäärämme vähentämisestä tai kärryjen hankkimista niiden säilytykseen. Minä en ollut jälkimmäiselle syttynyt. 

Unessani olimme saman asian parissa. Lisäksi taustalla oli ilmeisesti vielä joku kolmas henkilö. 

Ikkunalaudalla tai vastaavalla oli kasa vanhoja latvialaisia puhelinluetteloita. Moni tietää, että meillä on ollut yhteyksiä Latviaan. 

Olin kai ehdottanut niiden heittämistä roskiin.

Vallitsi hiljaisuus mikä ilmeisesti tarkoitti, että luetteloista ei luovuta. 

Ehdin miettiä ovatko ne roskia vai olisiko niillä jotakin keräilyarvoa. 

Lisättäköön, että meillä ei ole koskaan ollut moisia. 

Psyykeeni rakensi jostakin syystä tällaisen tarinan. Latvia viittasi ilmeisesti siihen, että luettelot olisivat vaimolleni tärkeitä. Kolmannen henkilön roolina oli kai puolustaa jomman kumman kantaa. Tämän tapainen asia oli äskettäin ollut meillä esillä reaalimaailmassa. Kun se oli jäänyt ratkaisematta, psyykeni oli ehkä jäänyt tyytymättömäksi ja päätti prosessoida ongelmaa. 

Tai sitten mikään ei merkinnyt mitään. Enneuniin en usko. 

#turku #aurajoki #kuvakertomus #kuvat #maisema #tunnelma #dramaattinen #unet 

 

Hesarin pääkirjoitus "Oulu tuulettaa kulttuurin avulla kaupunki-ilmaa" ja palautteeni siihen

 

Pääkirjoituksen somistekuva

Hesari kirjoitti tänään pääkirjoituksessaan Oulun seudusta ja siellä asuvista ihmisryhmistä mielestäni osittain hyvin epäasiallisesti.

Alla kyseinen artikkeli ja sen jälkeen lähettämäni palaute.

Oulu tuulettaa kulttuurin avulla kaupunki-ilmaa

Pääkirjoitus|Kulttuuripääkaupunkivuoden toivoisi olevan muistutus Oululle: kaupunkia tulee kehittää ydin-Oulu edellä.

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

Oulussa nuoruutensa elänyt rockmuusikko Kauko Röyhkä kirjoitti vuonna 1985 hittibiisin Paska kaupunki. ”Rautatie, rautatie menee etelään. Jos pelaat keskinkertaisuuden säännöillä, et voi kuin hävitä. Jos häviät, et muuta voi kuin häipyä täältä. Oooo, paska kaupunki!”

Röyhkän mukaan kappale kertoo enemmänkin nuoren turhautumisesta kuin Oulusta. Monet oululaiset löysivät kuitenkin sanoituksesta paljon osuvaa ja omivat laulun – mikä sinänsä kertoo jotain oululaisuudesta. Asiat käännetään negatiivisuuden kautta positiivisiksi, kuten Röyhkä kertoi Seuran haastattelussa lokakuussa.

Tänä vuonna Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tarjolla on suuri määrä kulttuuririentoja valokuvanäyttelyistä mediataiteen kautta ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskisoihin. Virallisen ohjelmiston rinnalla alakulttuuriväki järjestää konemusiikkipiirejä ja tarjoaa vaihtoehtorockia.

Kulttuurivuosi on osa oululaista rajankäyntiä ja ristiriitaisuutta.

Oulun seudun poliittiset ja historialliset juuret ovat syvällä vanhoillisissa lähtökohdissa. Takavuosina vanhakantainen lestadiolaisuus ja vanhakantainen keskustalaisuus hallitsivat – siis jarruttivat – alueen kehitystä. Jarruryhmä on viime vuosina saanut vahvistusta rasisteista.

Oulun kaupunki on taistellut vastaan yliopiston, nuorten ja kaupungin erityisaseman voimin: Oulu on pohjoisen Helsinki, jonne hakeutuu muualta kulttuuriväkeä tuulettamaan ilmaa. Sellutehtaan haju on haihtunut kaupungista ihan konkreettisestikin.

Yksi kulttuurivuoden teema on saamelaiskulttuuri. Oulu on Suomen saamelaisten tärkein keskittymä.

Nokian matkapuhelintoimintojen kukoistus imi modernin maailman osaajia Oulun seudulle pitkien matkojen takaa. Esimerkiksi tämän kehityksen ristiriitaisuudesta käy nykyään Ouluun kuuluva Oulunsalo, joka on sekä maailmallisten tekno-osaajien että vanhoillislestadiolaisen liikkeen vahvoja alueita.

Tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen tehdään Oulun seudulla huomattavia investointeja. Oulun seutu kuuluu samalla niihin harvoihin Suomen alueisiin, joissa syntyvyys ylittää kuolleisuuden aina kauas tulevaisuuteen.

Kun Ouluun liittyi toistakymmentä vuotta sitten liuta naapurikuntia, kaupunki nousi Turkua isommaksi. Samalla ristiriitaisuus kaupungin kehittämisessä tuli entistä kirkkaammaksi.

Ouluun liitettyjen kuntien alueelta on kertynyt vielä nykyiseenkin kaupunginvaltuustoon valtuutettuja, jotka kokevat olevansa lähiseutunsa asialla taistelemassa Oulun keskustaajamaa ja toisia kuntaliitoksessa Ouluun liitettyjä alueita vastaan. Resurssit kun ovat yhteiset.

Perhekeskeisyys – kuten asenteen hieman kaunistellen voisi muotoilla – yrittää löytää tasapainoa Oulun keskustan modernien kehitystarpeiden kanssa. Sovun löytäminen on ollut välillä hankalaa. Kaupungin tulevien vuosien kasvu tapahtuu ydin-Oulun voimin, mutta osa vallasta on sen ulkopuolelta tulevilla päättäjillä. Ristiriita sekin.

Oulun kansainvälinen näkyvyys on viime vuosina keskittynyt siihen, että ulkomailta on tullut toimittajia testaamaan Oulun talvipyöräilymahdollisuuksia. Suuri osa ulkomaisista turisteista ja somevaikuttajista on samaan aikaan lentänyt kaupungin yli Lappiin. Ronaldo käveli hiihtoladulla Levillä eikä kuljeskellut Oulun Rotuaarilla.

Kulttuuripääkaupunkiprojekti tuskin tuottaa Ouluun kovin vuolasta investointi- ja turismiaaltoa, mutta toivottavasti nyt on alkanut Oululle merkittävä itsetutkiskelun vuosi. Kulttuuripääkaupunkivuosi voisi olla askel uuteen – kohti suurempaa kansainvälisyyttä.

Oulun maine kaipaa kirkastamista. Se toivottavasti tapahtuu ydin-Oulun ehdoilla ja sen eduksi. Niukkojen resurssien maailmassa kun pitää priorisoida, ja ”keskinkertaisuuden säännöillä et voi kuin hävitä”. Ouluun liittyneiden kuntien markkinointivaltit ovat lopulta vanhan kotikunnan kirkko – ja Oulu. Menneisyys ja tulevaisuus.

Hei

Olen Hesarin hyvin pitkäaikainen lukija ja asiakkuuteni tulee mitä ilmeisimmin jatkumaan. 

Tämänpäiväinen pääkirjoituksenne hämmästyttää minua. Sain vaikutelman, että siinä oli voimakas agenda ja osa väittämistä on luultavasti hyvin vaikeasti perusteltavissa. Vaikuttaa, että haluatte antaa jotenkin säälittävän kuvan Oulusta kulttuuripääkaupunkihankkeineen. 

Tekemällä ruumiinavauksen tuolle artikkelille huomaatte varmasti, että kaikki eivät ole kohdallaan. Seuraavana nostojani. 

Artikkelissa niputetaan vanhakantainen lestadiolaisuus, keskustalaisuus ja rasismi kehityksen jarruiksi. Nämäkö kaikki Oulun seudulla jarruttavat kehitystä? Mihin pyritte nostamalla nämä kolme yhdessä esiin? Millä tavoin Oulun kaupunki, yliopisto ja nuoret taistelevat edellä mainittujen ryhmien vaikutusta vastaan?

Mikä on Oulunsalon lestadiolaisten ja tekno-osaajien välinen ristiriita? Eikö teille tullut mieleen, että paikkakunnalla asuu todennäköisesti ihmisiä, jotka ovat molempia. Ovatko paikalliset lestadiolaiset mielestänne jonkinlaisia luddiitteja?

MInkä termin kaunisteleva vastine on perhekeskeisyys?

Tämä palaute saattaa olla hieman reaktiivisen kärjekäs, mutta toivon, että pohditte näitä asioita perusteellisesti. Olisi kiva saada myös vastaus, jos joku ehtisi sellaisen laatia. 

Ystävällisin terveisin

Heikki Honkala, uskollinen lukijanne

kauppatieteiden maisteri

Turku

#helsinginsanomat #hesari #pääkirjoitus #oulu #suomenkeskusta #lestadiolaisuus #kepu #kulttuuripääkaupunki