Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Korutonta mutta merkittävää


Kultis oli tänään pakkaamassa astioita vaimoni kanssa. Tämäkin homma lähti nyt hyvin käyntiin,


Minä kävin hakemassa Ohlsonilta pakkaustarvikkeita: pahvilaatikkoja, kuplamuovia, aaltopahvia, pakkausteippiä ja -paperia sekä Ohlsonin kasseja.

Sitten ahkeroin remonttin tekijöiden hankinnan parissa.



Sain toissapäivänä puhelun Meikusta. Lääkäri kertoi minulle viimeisimmän verikokeen tulokset. Hyvin menee edelleen. Lääkemuutoksia ei tullut. 

Eilen tapahtui jotakin korutonta, mutta minulle merkittävää. Kävin viemässä avaimet ja hieman tavaraa koululle. Koulu oli hyvin hiljainen kuten heinäkuussa sopii odottaa. Näin sattumalta yhden Kiinteistö Oy Opetustalon edustajan ja luovutin avaimet hänelle. Muut tavarat jätin neuvontaan.

Mietin koululla, että en enää kuulu sinne. Minulla ei ehkä periaatteessa ollut enää oikeutta kulkea tiloissa, mutta käytin kuitenkin tullessani rintaläpyskääni ja ajoin auton parkkihalliin. Sieltä pääsin saman esineen avulla sisätiloihin, tuttuakin tutumpiin. Minuun on luotettu, koska ei ole kielletty kulkemasta kesäkuun läpi eikä ole vaadittu avaimia pois välittömästi työsuhteen loppuessa.

Minua on kohdeltu oikein pieteetillä näissä syöpävaiheissani ja irtaantumiseni on tapahtunut molemmin puolin lämminhenkisesti. Olen entiselle työnantajalleni paljosta hyvin kiitollinen.



Ei kommentteja: