Hajamielisyys muuttaa elämäni komediaksi

Eilen viimeistään piti vaihtaa kesärenkaat autoon. Olin varannut vaihdon kantapaikasta tuolle päivälle. Muistin asian 17 minuuttia ennen määräaikaa. Vaatteet päälle, kesärenkaat parvekkeelta autoon ja menoksi. Onneksi Rengasmarket on vain parin kilometrin päässä kotoa. Naantalin pikatieltä käännytään Uhrilähteenkadulle, siitä Saukonojankujalle, joka tuntuisi vievän suoraan katsastuasemalle, mutta kääntyykin vasemmalle. Liike on kujan loppupäässä.

Ihmettelin perillä, missä rengasmarket on. Otin Google Mapsin avuksi. Se näytti sijainniksi katsastusaseman ja reitin sen viereen Uhrilähteenkadulle. Ajoin ohjeen mukaan kyseisen kadun päähän. Sieltä ei ollut pääsyä katsastusasemalla. Palasin ja ajoin katsastusaseman ympäri löytämättä liikettä. Talsin asemamalle ja kysyin neuvoa parilta katsastumieheltä. Toinen on tarkastunut joskus automme, mutta ei osoittanut tuntemisen merkkejä, mikä on ymmärrettävää. Olin käynyt oikeassa paikassa, mutta liikkeen nimi on nyt BestDrive by Continental. Kyltti on nyt keltainen.

Olin myöhässä, mutta minut ohjattiin ystävällisesti ajamaan suoraan halliin. Menin istumaan toimiston odotustilaan. Kävin välillä maksamassa tiskillä. Kaveri kommentoi, että rekisterinumeroni oli oikein varauksessani, vaikka olin epäröinyt sitä ilmoittautumisessani. Minulla on muistisääntö hoo-cee-zeus kirjainosaan. Numeron muistan. Yhdistelmä tuntui oudolta minusta ja myös vaimosta. Tihrustin tunnusta parveekkeltani vinosuunnasta. Vaikutti muistisääntöni mukaiselta. En viitsinyt vaivautua pihalle.

Istuessani odotushuoneessa kaveri tuli kysymään pultteja. Olin ymmälläni. En muistanut niitä kuljettaneeni erillään ennen. Hän arveli niiden olevan autossa vararengaskotelossa. Eivät olleet. Auto oli pukilla ilman talvirenkaita. Ne pantiin takaisin paikoilleen ja minulle varattiin uusi aika samalle päivälle.

Kotona totesin pulttien olevan suttuisessa pahvilaatikossa parvekkeella siellä, mistä renkaat hain.
Ihmettelin mihin olin hukannut mukanani olleet luku- ja aurinkolasit. Ne eivät olleet toppapusakkani taskussa, kuten oletin. Ei näkynyt muuallakaan.

Otin vähäkäyttöiset kaksitehoni mukaan, kun lähdin uudestaan rengasasialle. Vaihto tapahtui ripeästi. Menin tiskille kysymään, paljonko olen velkaa. Kaveri totesi minun jo kerran maksaneen ja mietiskeli uutta velotusta. Vieressä oleva asiakaspalvelija totesi, että puolitoista. Minä naurahdin, että siinä on rangaistusta mukana. Hän mahdollisesti ajatteli, että lisämaksuksi tulisi vain puolikas. He päätyivät kuitenkin toteamaan, että tämähän on jo kerran maksettu. Olin tyytyväinen ja lupailin palata  taas syksyllä.

Jätin pultit autoon vararengaskoteloon, jos rengasmiehet osaavat varmaan niitä etsiä.

Kasasin talvirenkaat parvekkeelle. Laitoin päällimmäiseen rengaspussiin lapun, jossa kerron pulttien olevan vararenkaan päällä.

Ihmettelin kadonneita lasejani. Vaimoni hoksasi asian. Minulla on kaksi samanväristä toppapuseroa. Minulla oli ollut ensimmäisellä kierroksella eri takki kuin toisella. Lasit löytyivät.

Yleensä hajamielisyyteni tuottaa vain pientä vaivaa ja ehkä hymyä. Vaimoni ei erityisemmin rakasta tätä piirrettäni, mutta yrittää kestää.

Tiedän, minun pitäisi keskittyä siihen mitä teen. Kun hoidan rutiiniasioita, ajatukseni hiipivät ties minne. Sitten sattuu ja tapahtuu. Tämä taipumus tuntuu vain vahvistuvan

Tällä kertaa oli vähällä tulla rahanmenoa.