Olin ajatellut puuhailla yhtä ja toista tavanomaista eilisiltana. Uppouduin kuitenkin Matteus-passioon.
Tämä Johann Sebastian Bachin mammuttimaisen pitkä teos tuli eilen radiosta ja näyttää olevan myös Areenassa. Esitys oli erityinen, koska musiikkitieteilijä Topi Linjama kommentoi teosta Facebookissa sen etenemisen mukaan. Hän on julkaissut kirjan Matkaopas Matteus-passioon, jonka vaimoni on hankkinut. Linjaman esittelytekstit ja siihen liittyvät kommentit ovat yhä Facebookissa ryhmässä Matkaopas Matteus-passioon.
Matkaopas sisältää passion libreton rinnakkain sekä suomeksi että saksaksi, jolla teos esitettiin. Meillä on tällä hetkellä vain yksi tietokone käytettävissä. Siitä seurasi luontainen työnjako. Vaimoni seurasi Linjaman esittelyä Facebookissa, kommentoikin, ja minä seurasin librettoa kirjasta.
Teoksen musiikki on minulle tuttua ja myös sisältö, koska se perustuu Raamatun kertomukseen pääsiäisen ajan tapahtumista. Teoksen kuunteleminen ja tekstin seuraaminen oli yhdessä hyvin syvä ja koskettava kokemus. Se johtuu varmaan ainakin osittain siitä, että teoksen kunkin kohdan musiikki ja sisältö yhdistyivät mielessä. Bachin sävelkieli ja teksti resonoivat (anteeksi tämä muoti-ilmaus) sekä alitajunnassa että tietoisuudessa ja näin kokemus nousi aivan uuteen ulottuvuuteen.
Kokemus vaikutti niin syvällä sielussani, että haluan jatkaa tähän teokseen tutustumista. Tapahtumien kulku on niin traaginen, että sen voi varmasti kokea syvästi, vaikka ei uskoisikaan kertomusta todeksi. Minulle kokemus oli myös uskonnollinen ja sopi erityisen hyvin pitkäperjantaihin.
Saksankielisistä sanoista oli monin kohdin vaikea saada selvää laulettuina, vaikka minulla oli libretto käsissäni. Putosin välillä kyydistä, mutta tekstin toisteisuus antoi aikaa päästä taas mukaan.
Olen jo alkanut lukea Linjaman kirjaa. Voin myös jatkaa paneutumista seuraamalla teosta ja Facebookin selostusta rinnakkain.
Toivon kovasti, että Topi Linjama innostuu yhtä perusteellisesti muistakin klassisen musiikin helmistä. Haluan olla kuulolla.
Tänä iltana tulee radiosta ja Areenasta kuvayhteyksin toinen erityinen esitys, Bachin Johannes-passio ilman paikalla olevaa yleisöä ja vain muutaman muusikon säestäessä laulajia. (edit.).
2 kommenttia:
Kiitos elämyksen sanoittamisesta, kiinnostavaa lukea, kun olin samoin kuulolla. Hauska kokea, miten nykyteknologia ei välttämättä vieraannuta, vaan tarjoaa myös yhteisyyden kokemuksia. Hyvää pääsiäistä!
Kiitos kommentistasi Aulikki. On se hienoa, kun on nämä nettiyhteydet. Voidaan olla edes virtuaalisesti läsnä. Kummasti tällaiseen tottuu, vaikka oikeita tapaamisia kaipaakin. Jotakin sotatilan kaltaista tässä on. Hyvää pääsiäistä teillekin!
Lähetä kommentti