Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

lauantai 24. joulukuuta 2022

Joulutervehdys

 

Kuva Alexa Pixabaystä 


Mikään ei ole ennallaan tämän vuoden jälkeen. Tai oikeastaan nyt vasta kaikki ovatkin ennallaan. Naamiot ovat pudonneet. Maailma onkin arvaamaton ja julma. Ei kovinkaan kaukana meistä suurvalta harjoittaa keskiaikaista sodankäyntiä. Aikaisemmin pahuus oli toteutunut niin kaukana meistä, että se jäi meiltä huomiotta. 

Ukrainalaiset kokevat evakkoina, sotaleskinä ja -orpoina samaa kuin isäni, mummoni ja äitini aikoinaan. 

Maailma ei ollutkaan kehittymässä demokratian kautta parempaan. Tosin äärimmäinen köyhyys on vähentynyt.

Kuolema voi kohdata kenet vain ja milloin vain.

Onko kaikki siis pelkkää sattumaa, kuten eksistentialistit ajattelevat. Se on järkeen sujuvasti lohkeava ajatus. 

Ukrainan sota saattaa kestää kauemmin kuin minulla on elinvuosia jäljellä. Se, mitä seuraa kuoleman jälkeen, on uskonvaraista. 

Nyt on joulu. Juhlan merkitys kiteytetään helposti hetken rauhoittumiseksi ja ystävällisyydeksi toisiamme kohtaan. Joulun perimmäinen merkitys on kuitenkin jotakin aivan muuta. 

Minä olen pieni ja epäilevä ihminen, joka haluaa turvautua siihen, mihin yllä olevassa kuvassa tapahtuma johtaa. Kaikki syntini ovat lunastettu. Tämä vanhanaikainen usko on turvani tässä uhkakuvien maailmassa. 


Oikein hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta itse kullekin!


Ei kommentteja: