Miten sähkön hinta haltuun?

 

Kuva fancycrave1 Pixabaystä

En ole sosialisti, mutta nyt pohdin, olisiko sähköntuotanto ja -jakelu parempi antaa kokonaan yhteiskunnan huomaan. Markkinatalous on on voimakas ajuri ja sopii moneen asiaan, mutta jossakin on kohtuullisuuden raja. 

Muistissamme on taannoiset Caruna-kaupat, jotka aiheuttivat paljon polemiikkia. Luonnollinen monopoli myytiin markkinoiden armoille. 

Suomi ei ole täysin omavarainen sähkön suhteen. Pulatilanteessa joudutaan pyytämään Ruotsilta apua ja markkinat määrittävät hinnan, joka on kilpailutilanteessa luonnollisesti korkea. Kun Olkiluodon kolmonen saadaan vakaaksi, tilanne paranee entisestään. 

Tällä hetkellä sähköyhtiöt tahkoavat hurjaa tulosta ja kuluttajat kärsivät. Hallituksen piirissä on ollut ylisuurien voittojen verottaminen. Minne ne rahat menisivät? Tuskin ainakaan kuluttajille, jotka nyt apua kaipaisivat. Jonkinlaisen takaisinjyvitysjärjestelmän luominen tuskin kannattaa. Aikaa menisi ja varmaan maksaisikin.  

Professori Peter Lund puhuu muuten Ruben Stillerin ohjelmassa viisaita sähköyhtiöiden yhteiskuntavastuusta ja muustakin energiaan liittyvästä. Hän kannattaa kattohinnan määrittämistä. Se kuulostaa hyvältä, koska olisi nopea järjestää ja apu kohdistuisi kuluttajille. Jostakin kuitenkin kuulin, että kuviossa on ongelma. Järjestely voisi johtaa sähköpulaan. Sähköyhtiöt joutuisivat sähkösään ollessa hankala ostamaan markkinoilta kallista täytesähköä, mutta voisivat ottaa kuluttajilta vain kattohinnan. 

Kuva Alexandra_Koch Pixabaystä

Voi olla,  että kokonaisuuden kannalta kattohintaratkaisu voisi silti toimiva, jos täytesähköä tarvitaan vain ajoittain. 

Käsittääkseni ja omaan kokemukseen perustuen Helsingin kaupungin omistama sähköyhtiö Helen Oy on palvellut asiakkaitaan luotettavasti, siedettävin hinnoin ja silti tuottanut voittoa kaupungille. Toki se olisi voinut siirtyä nopeammin vihreisiin energialähteisiin (ml. ydinenergia).

Valtion enemmistöomistama, mutta pörssissä oleva Fortum, on ottanut kovia riskejä Venäjällä ja Saksassa. Pääomistaja haluaa välttää puuttumista yhtiön bisneksiin.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on antanut meille kovan opetuksen. Keskinäisriippuvuus ei takaakaan naapurimme kaltaisen kumppanin toimien rehtiyttä ja sujuvaa integroitumista lännen arvoihin. 

Olisiko aika miettiä energiapeli uusiksi? Sähkö on vähän kuin vesi. Nykyinen yhteiskunta tarvitsee sitä jatkuvasti ja luotettavasti. 

Tulee mieleen malli, joka kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta jossa on puolensa. Ehkä Suomenkin kannattaisi pyrkiä täyteen omavaraisuuteen. Sähköyhtiöt voisivat olla valtion ja kuntien omistamia. Sähköllä ei pelattaisi eikä pyrittäisi riskialttiisiin pikavoittoihin. Tietysti toiminnan pitäisi olla kannattavaa, mutta voitot ohjautuisivat yhteiseen hyvään. 

Poliittisia järjestelyjä kuten kaasuputki vältettäisiin. Yhteistyötä voitaisiin tehdä varmasti luotettavien kuten Pohjoismaiden kanssa. 

Tämä ei tietenkään tapahtuisi hetkessä, mutta voisi pitkällä tähtäyksessä johtaa vakaampaan tilanteeseen sähkön suhteen.