Honkalan matkakomedia, episodi 11: Ajoimme pilveen, mutta selvisimme

 

Olemme ajaneet päiväkausia etelään, mutta tällaiset ovat näkymät. 

Sää oli hyvä, kun lähdimme Weimarista kohti Augsburgia, mutta sitten ajoimme eeppiseen sumuun. 

Näyttää suomalaisen kotoiselta. 

Välillä "kesäisempää".

No nyt!

Onneksi tällaista oli vain, kun sumu oli pahimmillaan. 

Tänään lähdimme ajamaan Augsburgista Münchenin kiertäen Rosenheimiin, jossa tapasimme kaupungissa asuvan lastemme serkun vaimoni puolelta, ja jatkoimme sitten Innsbruckin eteläpuolella olevaan majapaikkaamme. 

Lienevät Baijerin Alppeja.

Rosenheimin tienoilla on näin litteää. 

Täkäläisten roomalaiskatolisten kirkkojen tornien sipulikatot ovat itäistä vaikutusta. 

Naapurin ovessa oli tällaisia kirjaimia ja numeroita. Tämä roomalaiskatolinen tapa, johon olemme tutustuneet Puolassa, jossa meillä on pitkäaikaisia ystäviä.

Kyse on "kyrillisestä siunauksesta, joka liittyy keskieurooppalaiseen pääsiäisen ja uuden vuoden perinteeseen. Merkintä viittaa uskoon ja suojaan. 

C+M+B tarkoittaa tekstiä "Christus Mansionem Benedictat", joka on suomeksi "Kristus siunatkoon tätä kotia".

Kirjainten ajatellaan viittaavan myös kolmeen itämaan tietäjään. Heidän sanotaan olleen  Kaspar, Melkior ja Baltasar. 

Numerot voivat merkitä esimerkiksi kuluvaa vuotta. Tässä tapauksessa on saattanut päivitys unohtua. 

Emännän kissa Mili näytti sfinksimäisen vihaiselta. 

Yritin tehdä tuttavuutta. Ei syttynyt helposti. 

Mutta kun silittelin sitä, meistä tuli kaverit, ja se alkoi jo pyöriä jaloissani kuin lisää kerjäten. 

Minä olenkin erittäin kokenut silittelijä. Saara rakastaa silittelyä. 

Parvekenäkymiä

Sitten kohti Innsbruckia.

Nyt olemme majapaikassamme Innsbruckin eteläpuolella Itävallassa. Turussa on lämpötila -1 ja täällä 0. 

Olimme kuulleet, että Itävaltaan mennessämme tarvitsemme jonkin vinjetin ja meidän on maksetta jokin siltamaksu ennen Itävallan rajaa jostakin matkamiehen pysähdyspaikasta. 

Sveitsissä vastaava kävi aikoinaan kätevästi. Kun ajoimme rajalle, asiakaspalvelija tuli myymään meille tarvittavan vinjetin ja liimasi sen myös tuulilasiin. 

Yritimme olla tarkkaavaisia, että huomaamme nyt ostopaikan. 

Yksi näytti rastipaikalta, mutta osoittautui kylmäasemaksi. Vessa oli ja automaatista sai kahvia. 

Kysyin neuvoa kahvia ostaneelta nuorelta mieheltä.  Hän osoitti minulle automaatin, jolla ostokset voi tehdä. 

Kyselin lisää, mutta häneltä alkoi englannin kielen taito loppua. Hän otti kännykän ja laittoi kääntäjän päälle. Nyt alkoi sujua. Luulin hänen puhuvan kännykälleen saksaa jollakin murteella, mutta se olikin unkaria. 

Tarjolla oli kahdenlaista vinjettiä. Unkarilaisen mielestä ne tarkoittivat samaa, mutta ei se niin tainnut olla. 

Yhden päivän vinjetti maksoi 9.30 euroa, mutta olisi voimassa vain tämän päivän loppuun. Päättelin, että minun on ostettava kaksi ja niin tein. Toinen vinjetti oikeutti ajamaan kerran läpi Brennerin solan moottoritietä. Toki sekin tarvittiin. 

Siltamaksusta ei puhuttu mitään, mutta ehkä tuo läpiajomaksu sisältää senkin. 

Ei olisi tarvinnut vonkata tienvartta. Vastaan tuli rivi pömpeleitä, joissa voi pulittaa keisarille sen mikä keisarille kuuluu. Pömpeleiden päässä oli vapaa reitti maksunsa jo suorittaneille. 

Jälkeenpäin mieleeni, että olisiko pömpeleistä voinut kysyä siltamaksuista. Toisaalta ei olisi mitään järkeä jättää sellaista pois kylmäaseman tarjonnasta. Suuri silta matkalla oli. 

Nyt olemme Itävallassa ja huomenna Italian puolella. 

Ei ne mitään oikeita vinjettejä olleet. Kassakuitteja vain. Syytä pitää tallessa. 

#autoilu #matkailu #lomamatka #auto #saksa #turismi #video #kuvakertomus #moottoritie  #kuvat #augsburg #baijeri #rosenheim #innsbruck #sumu #vinjetti #maksu #brenner #itävalta