Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Pyhäinpäivä, kekri, Valamo, Konevitsa, Valantkan siika, hoitovirhe ja kurkku

Anonyymi kommentaattori laittoi hyvän havainnon. Halloweenia juhlitaan aattona ja vainajia muistellaan pyhäinpäivänä. Menee vähän kuin jouluna, aatona vierailee taruolento joulupukki ja joulupäivänä vietetään Jeesuksen syntymäpäivää.

Mainiossa klassisen musiikin ohjelmassa Riston valinnassa itse Risto kertoili pyhäinpäivän taustoista.  Taustalla on muun muassa katoliselta alalta juontuva tapa muistella pyhimyksiä. Kun pyhimykset poistuivat kirkon kuvastosta uskonpuhdistuksessa, tuli tilalle kaikkien pyhien päivä. On muisteltu myös vainajia yleensä.

Riston mukaan Suomessa 60.000 ihmistä viettää uskon tuojien juhlaa vai mikähän se nyt olikaan. Luulen hänen tarkoittavan ortodokseja. Ilmeisesti muistellaan munkkeja, jotka toivat ortodoksiuskoa Valamoon ja Konevitsaan. Sattumalta minulla jonkinlainen yhteys kumpaankin paikkaan, vaikka luterilaiseen kirkkoon kuulunkin. Konevitsa on entisellä Viipurinläänin Pyhäjärvellä, josta isäni on kotoisin. Hyvällä ilmalla Konevitsan kellot saattoivat kuulua hänen kotiinsa. Isäni isoisä myi palovakuutuksia sivuhomminaan. Muistaakseni hän oli vakuuttanut Konevitsankin. Täytyypä kysyä pyhäinpäivän merkityksestä ortodoksikirkossa kahden tyttärentyttäreni isältä, joka tyttäriensä lailla kuuluu ortodoksikirkkoon.

Kerran isoisoisä oli porukoineen kalassa kai Vossinoin saaren tienoilla. Tuolla muuten Laatokka oli niin syvä, että siellä voitiin kalastaa niin sanottua Valantkan siikaa, joka eli niin syvällä ja kovassa paineessa, että kalat halkesivat, kun joutuivat pois vedestä. Sitä en tiedä, olivatko tuolla kerralla saaneet rikkinäisiä kaloja. Isoisoisä oli päättänyt, että nyt käydään Valamossa ja niin kävi. Igumeni tavattiin. Mieleeni on tullut, että olisikohan Antti Kukko halunnut sielläkin tehdä palovakuutuskauppoja. Ainakin vastapuoli oli ehdottanut sellaista kauppaa, että Antin poika Martti, joka oli tuolloin poikanen vielä, jäisi Valamoon noviisiksi. Onneksi kauppoja ei syntynyt, koska siinä tapauksessa Martti ei voisi olla minun ukkini.

Itse aiheeseen palatakseni, pyhäinpäivän aikoihin on Riston mukaan myös vietetty kekrijuhlaa, joka on ollut syksyyn sijoittuva taite, jolloin siirryttiin peltoviljelystä karjanhoitoon. Nämä ovat varmaan olleet kevyempiä juhlia kuin pyhäinpäivä. Tosin mene tiedä. Sanan kekri taustalla saattaa olla jokin pakanallinen jumala ja voihan sellaisen palvonta olla aiemmin ollut harrastakin luonteeltaan.


Vaimoni kävi yksityisellä lääkärillä eilen. Oli tyytyväinen. Vaikutti pätevältä lääkäriltä. Tänään oli muuttunut ääni kellossa. Vaimoni oli maininnut verenpainelääkityksestään, mutta lääkäri ei ollut noteerannut sitä. Valitettavasti hänen saamansa lääkitys tämänhetkiseen vaivaansa ei sovi yhteen vanhan lääkityksen kanssa. Ehdotin, että hän lähettäisi lääkärille sähköpostia. Josko saisi huomenna sopivamman reseptin.


Silmät ovat taas kunnossa. Äkkiä nuo lääkkeet purevat. Onneksi on kuva Halloween -katseesta täällä blogissa, niin voin yrittää vakuuttaa silmälääkäriä, että jotakin vikaa silmissäni on.

Tämä lentsun lusimen alkaa ottaa koville. Kurkku on niin kipeä, että yritän välttää nieleskelemistä. Tosin tällä hetkellä se on parempi, mikä johtuu joko suolavedellä kurlaamisesta tai Burana 600:sta. Lääkäriystävämme mukaan toinen viikko pitää vielä kärsiä. Kyllä tämä muutoin menisi, jos kurkun kanssa pärjäisi. Vaimoni puhuu mahdollisesta angiinasta, mutta en oikein usko. Peitteitä ei ainakaan näy kurkussa, vaikka voi kuulemma olla angiinaa ilman niitäkin.

Kuumetta ei ole. Aiemmin mitatut alilämmötkin olivat luultavasti silmänlumetta, koska mittarimme haluaa olla aika pitkään kainalossa ennen kuin vingahtaa. Luulin sen olevan epäkunnossa ja otin varmaan liian aikaisin pois kainalosta.

Olisiko teillä ystävät hyvät hyviä vinkkejä kurkkukipuun?

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No se vanha konsti on että laittaa nuppineulan pään varovasti pottuvarpaan kynnen alle ja potkasee seinään. Kurkkukipu lähtee. -Suomalaista kansanparannusperinnettä. :)

Anonyymi kirjoitti...

Minulle tämän vuoden pyhäinpäivästä tuli erityinen. Jaakko kuoli 15.10 ja hänet siunattiin 31.10. Siunaus ja muistohetki oli lohduttava, Jaakon toiveiden mukaan valmisteltu. Pyhäinpäivän messu Heinäveden suuressa puukirkossa oli eilen omaan tunnelmaani liian raskas ja lohduton... Edessä on vielä Jaakon tuhkan sirottelu hänen toivomaansa paikkaan vanhaan, suojeltuun metsään. Uusi elämänvaihe edessä, ikävä on suuri, vaikka teimme yhdessä luopumistyötä pitkään. Riitta

Heikki Honkala kirjoitti...

Giljotiinikin taitaisi olla aika tehokas.

Heikki Honkala kirjoitti...

Voi, lämmin osanottoni Riitta! Tämä selittää, miksi olet ollut niin hiljaa. Voimia eron ikävääsi! Toivottavasti saat elämäsi järjestymään mahdollisimman hyvin tässä uudessa tilanteessa. Kaikkea hyvää sinulle tähän loppuvuoteen ja uuden alkuun.

Anonyymi kirjoitti...

Riitalle osanottoni.

Oletko Heikki kuullut propoliksesta?
Lifestä olen ostanut ja sillä hoitelen flunssaani.
Minna

Heikki Honkala kirjoitti...

Tutulta kuulostaa Minna. Vaimo sanoi, että sitä olisi pitänyt ottaa flunssan alussa. Menen tänään lääkäriin, kun nämä oireet alkavat olla niin hurjia.