Hesari kertoo tänään, että jokainen ihminen aiotaan hinnoitella ennen kuin sote-uudistus tulee voimaan. Tämä toimisi perusteena yksityisille yrityksille terveyskeskuksen pyörittämisestä maksettaville niin sanotuille kapitaatiokorvauksille.
Kuulostaa järkevältä ehkäistä yrityksiä valikoimasta vain terveimpiä ihmisiä asiakkaikseen.
Mutta että ihmiset hinnoiteltaisiin? Siitä tässä on kysymys, vaikka puhuttaisiin pisteytyksestä.
Minun hintani olisi syöpähistoriani vuoksi varmasti kauhistuttavan korkea. Olen jo nyt maksanut yhteiskunnalle paljon. Olen hyvin kiitollinen saamastani erinomaisesta hoidosta. Yksi hyvinvointiyhteyskunnan ideoista on kerätä verovaroja käytettäväksi kaikkien kansalaisten terveyshuoltoon ja hoitaa kaikki. Vakavasti sairastuva kansalainen ei joudu ahdinkoon, koska häntä laskutetaan lempeästi verrattuna toteutuviin kustannuksiin. Tällainen vakuutusperiaatten soveltaminen tuo turvaa kaikille.
Jos vakuutusideaa sovelletaan liiketaloudellisesti kirkasotsaisesti, maksut aseteetaan riskien mukaan. Jos riskit ovat korkeat, niin ovat hinnatkin.
Leukemiani voi äityä uudestaan tai voin saada hankalia käänteishyljintäoireita. Immuniteettini ei ole täysin palautunut, joten kai jokin pöpökin voi iskeä, ainakin teoriassa. Nämä riskit ovat minulla laskeneet, mutta eivät ole kadonneet. Ne laskettaisiin varmasti kapitaatiokorvaukseen.
No mutta tässähän on kysymys yhteiskunnan maksamista korvauksista, saatat ajatella.
Se on totta.
Mutta arveletko, että korkeita kustannuksia rakastetaan? Me kalliit tapaukset olisimme roskaväkeä, jotka kuormittavat yhteiskuntaa.
Melkein kuulen korvissani lauseen "Nyt on niin vaikeat ajat, että hyvinvointivaltion pelastamiseksi kapitaatiokustannuksia on aivan pakko leikata."
Uudistusta perustellaan sillä, että terveyskeskukset saadaan toimimaan paremmin, ja se onkin kannatettava tavoite. Erikoissairaanhoito toimiikin jo upeasti. Nyt sanotaan, että yksityiset lääkäriyhtiöt pääsevät vain terveyskeskusmaailmaan.
Oletko luottavainen? Minä en ole. Tämä myllytys ei ehkä ehdi koskea minua, mutta läheisiäni ja kovin monia muita se voi koskea.
Terveysalan kansainvälisillä jättiläisillä on varmasti varaa sijoittaa paljon rahaa erikoissairaanhoidon piiriin pääsemisen lobbaamiseen.
Maakuntahallintoa perustellaan alueellisella tasapainolla. Sekin on erinomainen tavoite. Vireyttä ja toimivuutta sekä maaseudulle että kaupunkeihin!
Vanhenevien aivojeni on kuitenkin vaikea ymmärtää, miten maakuntaparlamenteista aiheutuvat kustannukset katetaan.
Saatan synkistellä tietämättömyyttäni. Te paremmin asioista perillä olevat, voisitteko valaista minua? Kahteen syöpään kallista hoitoa saaneena minun on vaikea olla tuntematta syyllisyyttä, jos/kun ihmisiä aletaan hinnoitella.
On muuten hieman hyytävää, että samanaikaisesti keskustellaan eutanasian sallimisesta. Jollakin karmivalla tavalla intuitiossani tämä yhdistyy talousnäkökulman ylivoimaisuuteen politiikassa. toivottavasti murehdin turhaan.
Haluan kaikesta huolimatta terottaa itselleni, että hyvinkin voi käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti