Suomessa on noudatettava Suomen lakia. Sen sisältöön vaikuttavat sekä EU-säännökset että kansainväliset sopimukset. Lait syntyvät demokraattisen prosessin tuloksena.
Osakeyhtiö on lakiin perustuva olio, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. Laki antaa suojaa yritysten liikesalaisuuksille.
Usein sanotaan, että demokratiassa on heikkoutensa, mutta parempaa järjestelmää ei ole keksitty.
Maailmanjärjestyksessä on kysymys voimakentistä ja niiden välisestä tasapainosta. Kukin valtio pyrkii lainsäädäntönsä avulla pitämään puolensa erilaisten voimakenttien ristivedossa.
Vahvoilla valtioilla on taipumus jättää hankalissa tilanteissa tekemiään sopimuksia ja ehkä jopa lainsäädäntöäänkin huomiotta, koska sanktioita ei välttämättä seuraa. Voi niitä seuratakin, mutta kyse on jälleen voimasuhteista.
Maailman hallitusta ei ole olemassa eikä maailman oikeusistuinta. Yhdistyneillä kansakunnilla on kaunis nimi, mutta se ei vastaa todellisuutta.
Valtiot ovat keskeisiä toimijoita maailman pelikentällä, mutta niiden demokratian taso vaihtelee.
Nyt näyttää siltä, että valtioiden kentälle on ilmaantunut uusia pelureita. Uusia ja uusia. Isot yritykset ovat ennenkin osanneet lobata.
Merkittävää osaa maailman viestinnästä säädellään algoritmeilla. Google ja Facebook ovat niiden tunnetuimmat laatijat. Ohjelmointiin perustuva viestinnän kuplauttamismahdollisuus saattoi ratkaista Yhdysvaltojen presidentinvaalit.
Google ja Facebook ovat alustoja, joiden avulla viestit voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin, mutta ennenkin on osattu mainostaa kosmetiikkaa naistenlehdissä. Mikä on siis ongelma?
Alustatalouden suuret jättiläiset pitävät algoritmejaan liikesalaisuuksinaan. Vain Googlessa tiedetään, miten hakuosumat valikoituvat. Algoritmeilla voidaan johdatella yleistä mielipidettä. Tavoitteet voivat olla kaupallisia, poliittisia ja ehkä muitakin.
Jos jokin organisaatio ostaa Googlelta osumia viestilleen, kyse on samasta kuin perinteisen mediavalinnan tekemisestä lehtimainoskampanjaan. Työväline vain on hienostuneempi.
Mediassa on ollut tapana tehdä selvä ero mainonnan ja toimitetun aineiston välille. Lehdessä olevan mainoksen reunaan laitetaan tarvittaessa teksti "ilmoitus". Google, Facebook ja kumppanit voivat kuitenkin johdatella kaikenlaista viestintää. Ne ovat paljon vartijoina.
Poliittisia päätöksiä tekevät kansan valitsemat edustajat. Yrityksissä valta on osakkaiden valitsemalla hallituksella. Osakkaiden valtaa ostetaan ja myydään.
Saako vieras valtio tai suuri amerikkalainen yritys osallistua Yhdysvaltojen presidentin valintaan? Vai kuuluuko asia vain kansalle? Vai pitäisikö kaikkien maiden kansalaisten päästä mukaan, kun valitaan maailman ehkä vaikutusvaltaisinta johtajaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti