Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 26. elokuuta 2021

Kurkotammeko omiin tavoitteisiimme?

 



Olen pohdiskellut täällä tavotteiden merkitystä.

Meri Lähteenoksa, jonka kanssa juttelimme leppoistamisesta Aamusydämellä-ohjelmassa, on ollut Tampereen yliopiston viestiuntäopiskelijoiden tv-sarjassa Makasiinissa juttelemassa leppoistamisesta. Mukana on myös nuori menevä poliitikkonuori Ilkka Sasi.

Kun keskustelivat tavoitteista, Meri totesi, että kannattaa niiden kohdalla miettiä, mitä lisäarvoa kukin niistä toteutuessaan tuottaisi. Yksinkertaista! Totta kuitenkin.

Arvelen, että omaksumme huomaamattamme tavoitteita, jotka eivät ole varsinaisesti meidän omiamme. Olemme imeneet ne siitä kulttuurista, jossa olemme kasvaneet. Tarkoitan kulttuuria laajasti ja suppeasti käsitettyinä. Lapsuuskodissakin vallitsee mikrokulttuuri.

Jos tavoitteet tarttuvat osittain alitajuisesti osaksi toimintaamme, emme ehkä tule ajatelleeksi niiden määrää ja mielekkyyttä omalta kannaltamme. Kannattaisi noudattaa Merin neuvoa ja tarkastella tietoisesti tavoitteitaan ja erityisesti niiden tuottamaa lisäarvoa. Tehkäämme siis tavoiteinventaari vaikkapa kerran vuodessa.

Päivän pieni ilo: Kiireetön aamu, keinutuoli, kuppi kahvia ja hesari.

Päivän vitsi: ... tai oikeastaan hyväntuulinen anekdootti. Helsingin Kivinokassa pitää kesäkioskia Musta Maija, joka on todellinen persoona. Hänellä on perinteisen kioskitoiminnan ohessa muitakin puuhia, kuten tästä Riitta Oittisen blogikirjoituksesta ilmenee.

Maija tuskin tykkää huonoa, vaikka kerronkin tämän tänään ohimennessäni kuulemani. Maija tuli kioskinsa kulmalle istumaan. Seurana oli nuorehko nainen ja lapsi. Kolme lammasta tuli tunkemaan hänen lähelleen, johon Maija : "En tykkää, kun olette niin läheisriippuvia. Menkää syömään ruokoo .."

Auringonlasku tänään

Ei kommentteja: