Romantiikan ylevää hiljaisuutta

 

 

Tetscheniläinen alttari
Wikimedia Commons

 Kun klassismissa pyrittiin yleispätevään totuuteen, romantiikassa tärkein teema oli tunne. Haluttiin ilmentää vakaumusta, erilaisia tunteita kuten pelkoja ja toiveita, äärettömyyttä, ikuisuutta, intuitioita sekä yksilöllisiä kokemuksia. 

Caspar David Friedrich (1774-1840) oli pohjoissaksalainen protestantti, joka vaikutti pitkään keskeisessä taidekaupunki Dresdenissä eikä halunnut tehdä tuonnoin taiteilijoiden keskuudessa tyypillistä opintomatkaa Roomaan. 

Novotny toteaa mainiosti Friedrichin suhteesta luontoon, että tämä ikään kuin pidätti hengitystä maiseman edessä. Friedrich sijoittaakin usein maalaukseen henkilöhahmon maalarista katsoen selin katsomaan maisemaa. Hahmo samalla kertaa sekä on että ei ole teoksen aiheena. 

Talvimaisema
Wikimedia Commons

Friedrichin voidaan kuvata maalanneen melankolisia luonnon hiljaisuuden draamoja, maiseman tragedioita, painostavaa hiljaisuutta ja voittamatonta yksinäisyyttä. Tyyli on puritaaninen, jopa monotoninen, eikä se juuri muuttunut. Sommittelu on yksinkertaista. 

Friedrich huomasi luontoon liittyvän yli-inhimillisyyden ja osasi ensimmäisenä tuoda sen maalaamalla esiin. 

Friedrich unohdettiin pian. Hänen aloittamansa maiseman yli-inhimillisten 

Kaksi miestä katsomassa kuuta
Wikimedia Commons

Luminen luostarin hautausmaa
Wikimedia Commons

voimien kuvaaminen huipentui Cézannen tuotannossa, josta tosin puuttui ihmisen eristyneisyyden tunteen kuvaus.