Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 23. elokuuta 2021

Tukka lähtee

Julkaistu ensimmäistä kertaa 6.4.2014
Huomasin äsken suihkussa, että tukkani irtoaa. Kun tarraan kiinni, hiuksia lähtee irti sen verran kuin otteessa on.

Samaa pätee partaan.

Olin luullut, että tämä tapahtuu myöhemmin.

Entäs nyt? Ajaisinko kaikki pois vai annanko tipuksella?

Minut luultavasti kotiutetaan huomenna. Jospa istun kotona lakanan päälle ja nyhdän ajankulukseni pääni puhtaaksi.

Jos karvarintamalla menee heikosti, muonarintamalla menee tosi kovaa. Ruoka maistuu aivan mahdottoman hyvin. Tein illalla hyökkäyksen yhteistilan jääkaapille, jonne iltapalaylijäämät oli jätetty meitä varten. Söin kolme päällystettyä karjalanpiirakkaa. Ai että maistuivat.

Meille on laitettu samaan tilaan pöydälle hedelmiä tarjolle. Tulee muuten vierailtua usein. Banaanitkin, jotka olivat äsken kummallisinta mitä suuhun voi laittaa, maistuvat niin hyvin puhumattakaan päärynöistä.  

4 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Muistan, kun äidistäni oli yhtäkkiä tullut kalju. Vierailimme heillä kai ompeluseuroissa. Isäni avasi oven ja ihmettelin, kuka on tuo touhukas setä, joka häärää vieraiden joukossa. Se oli äitini. Kaljuus on maskuliinista. Sinulla Heikki on aina ollut kivat hiukset (en muista nähneeni sinua siilinä, mikä varmasti olisi pukenut myöskin ;)), nytl
Luoja antaa sinulle tilaisuuden kokella kaljua ;)

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos Riikka muisteluista ja kannustuksesta! Joskus olen Saaravaimolleni leikilläni ehdottanut, että laittaisin kaljun, Hänen mielestään kalju ei pue kalloani. Nythän tuo sitten nähdään.

Leena kirjoitti...

Naapurin tyttö, kampaajakoulutuksessa, veteli pääni kaljuksi heti kun tukka alkoi tippua. Peruukkia käytin, mutta jos uusinta tulisi, niin kaljuna kulkisin. Hyvin kasvoi tukka hoitojen jälkeen ja oli alkuvaiheessa paksu ja hieman taipuisa. Nyt on kuin aikaisemminkin. Miehille sopii kalju, on modernia!
Kohtalotoveri Leena. Muuten sellainenkin blogi on nimeltään kuin Tankar från sofflocket, jossa käsitellään ruotsiksi tätä samaa lymfoomaa. Senkin kirjoittaja on parantunut ja täydessä iskussa. Hänellä sairastumisesta on kohta 7 vuotta.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos viestistäsi Leena. Joo, taitaa tämä asia olla miehille helpompi. On se niin väärin. 

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom) 

Ei kommentteja: