Sotapalvelusta Tilkassa, "Sipoon kirkko", maailman mahtajat Helsingissä 1975 ja poikamieskalsareiden hauta

Muistoja Mannerheimintieltä ja vähän muualtakin kautta vuosikymmenten

Rista, Eeva, valokuvaaja 1975 

Helsingin kaupunginmuseo

Jugoslavian presidentti Josip Broz Titoa viedään Helsigissä 1975

Jatkoa edelliseen tekstiini "Mikä ihmeen Tullinpuomi ja Töölön tulli". 

Vielä asiaa Töölön tullista. Alkuperäisen portin tienoilla on Ravintola Viisi Penniä, joka viittaa myös paikan historiaan. Kaupunkiin myytäviksi tuotavista tavaroista piti maksaa tullia. Jotakin ajoneuvoa vetävän oli pulitettava 1860-luvulla hopeakopeekan eli viisi hopeapenniä. Tästä syystä kyseistä tullauspaikkaa on kutsuttu myös viiden pennin tulliksi. 

Tätini asui joskus 60-luvulla jossakin mainituista Meilahden aravakerrostaloista. Sisareni muisteli päässeensä siellä ensimmäistä kertaa hissiin. Tätini oli töissä Helsingin yliopiston kirjastossa Senaatintorin kulmalla. Kun kävimme kyseisessä kulttuurilaitoksessa, pojanklopin mieleeni jäi, että siellä oli käytössä putkiposti. 

Tämänhetkinen majapaikkammme on lähellä Mannerheimintien tuntumassa olevaa entistä sotilassairaala Tilkkaa. Siellä päätin asevelvollisuuteni suorittamisen vuonna 1978. Minulla oli palvelukseni alkupäässä Haminassa todettu jokin silmävaiva. Alkuun kävin päivittäin vastaanotolla saamassa siihen salvaa. Myöhemmin joku huomasi antaa minulle tuubin mukaan. Seuraavana keväänä Hyrylässä vaiva nousi taas esiin. Tällä kertaa minut lähetettiin peräti sotilassairaalaan eli Tilkkaan. Siellä sitten makoilin, enkä muista edistyikö asia juuri mitenkään. Salvaa varmaan sain. Asevelvollisuusaikani päivät alkoivat olla luetut. Ilmoitin asiasta sairaalassa ja pääsin viimeisenä päivänä pois. Kyse oli luultavasti siitepölyallergiasta. 

En tiedä kuinka pitkään olisin saanut suorittaa ylipalvelusta täydellä ylläpidolla, jos en olisi asiasta maininnut.  

Kun tästä jatkaa matkaa kohti keskustaa, ennen Töölön raitiovaunuvarikkoa vastaan tulee kantti kertaa kantti -mallinen kerrostalo, jossa oli ennen Finnairin toimisto. Nykyään taloa hallitsee Pelican Self Storage. Laatikkotalon alta purettiin vuonna 1978 jugendtalo, jota kutsuttiin Sipoon kirkoksi. 

Wikimedia Commons
Sipoon kirkko

Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö (myöh. Helsingin kaupungin liikennelaitos) rakennutti kyseisen jugendtalon  työsuhdeasunnoiksi yli sata vuotta sitten. Taloa alettiin kutsumaan Sipoon kirkoksi siksi, että siinä asui eräässä vaiheessa sipoolaisia raitiotievaunujen rahastajia ja talon torni toi mieleen kirkon.  

Sain siis vuokra-auton niiden kahden hotellin välistä, joiden nimet olivat aikoja sitten Hotelli Intercontinental Helsinki ja Hotelli Hesperia. Nuo hotellit tuovat mieleen vuoden 1975 ETYK-kesän, jolloin olimme Saaran kanssa Helsigissä. Minä toimin pankkineitinä Kansallis-Osake-Pankin Kaisaniemen konttorissa ja Saara hoiti lapsia eräässä päiväkodissa Haagassa. 

Tuossa kulmauksessa oli muinoin KOP:n Kaisaniemen konttori

En ehkä riko raskauttavasti pankkisalaisuutta, jos kerron yhden mieleeni jääneen tilin nimen. Se oli Pipinipistit heleijaa. Muistan myös Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkerin ja puoluesihteeri Veikko Tavastilan asioimassa pankissa. Tuolloin Kekkonen piti kyseisen puolueen tiukasti hallituksen ulkopuolella. Vaikuttimina olivat tietysti niin sanotut "yleiset syyt". 

Olimme käyneet ennen maittua kesää morsiameni ja hänen äitinsä kanssa samassa korttelissa olleessa Teinitalossa ostamassa minulle mustan puvun. Arvaattekin miksi. Etykin aikana olimmekin jo aviopari. Puvussa oli muistaakseni tuolloin ajanmukaiset trumpettilahkeet. 

ETYK 1975 Helsinki

Etyk-kokous oli mieleenpainuva kokemus, vaikka olimme vain tavan kansalaisia. Helsingin liikenne oli aivan sekaisin.

Tiainen, Pauli, valokuvaaja 1975 

Helsingin kaupunginmuseo

Konferenssipaikka oli vuonna 1971 valmistunut Finlandia-talo

Muualta Suomesta oli tuotu poliiseja Helsinkiin täydentämään paikallisia voimia. Tämän pelättiin aiheuttavan rikollisuutta maaseudulla. Sellaista ei kuitenkaan tapahtunut. 

Spurgut ja kerjäläiset oli siivottu jonnekin arvovieraiden silmistä. 

Autoliikenne oli ajoittain aivan solmussa. Poliisit pitivät väylät vapaina arvovieraille. Kerran aamuinen työmatkani jumittui, kun bussi joutui muiden mukana antamaan tietä maailman päämiehille jossakin kohtaa Manskua. Minun oli kipitettävä jalkaisin Kaisaniemeen. Peräänkatsojani pankissa oli hieman huvittunut, kun kerroin juosseeni.

Kerran satuimme vaimoni kanssa paikalle, kun konferenssiväki oli  siirtymässä mustissa limusiineissa  Kalastajatorpalle Munkkiniemeen. Seisoimme Töölön tullissa Mannerheimintien varrella kohdassa, jossa käännytään Tukholmankadulle Munkkiniemen suuntaan. Näimme valtioiden päämiehiä kuten Kanadan pääministeri Pierre Trudeaun ja Ruotsin Olof Palmen. Trudeau istui rennosti kuljettajan vieressä ikkuna auki. Maan nykyinen pääministeri Justin Trudeau on Pierren poika. Yhdysvaltain presidentti Fordia emme erottaneet hänen autostaan, koska takaikkunat olivat aika pienet ja saattoivat olla tummennetut. Perässä ajoi suuri avoauto, jossa oli varmasti liikennesääntöjen vastainen määrä turvamiehiä valmiina tositoimiin. 

Kun Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnevia kuljetettiin, asialla oli pieni kolonna. Pääsihteeriä kuljettavan limusiinin edessä ja takana oli saattueeseen kuuluvat autot ja lisäksi laiteilla päristeli moottoripyöräpoliiseja. Pääsihteeri kulmakarvoineen oli helppo tunnistaa autosta. 

Matilainen, Atte, kuvaaja 1975 

Museovirasto

Yhdysvaltojen presidentti Gerald Ford, Urho Kekkonen ja Kanadan pääministeri Pierre Trudeau 

Intercontinentalin katollakin oli poliiseja. Heillä saattoi käytössään rynnäkkökiväärin tapaiset aseet, mutta en ole varma, josko mielikuvitukseni olisi kehittänyt tällaisen valemuiston. Molemmat hotellit olivat varmaan täynnä Etyk-vieraita. Muistan nähneen Britannian pääministeri Harold Wilsonin Intercontinentalin pihalla piippu suussaan. Tänä päivänä tuollainen olisi tuskin mahdollista. 

Lindroos, Hannu, kuvaaja 1975 

Museovirasto

Poliisit olivat saaneet koppalakin ja muutoinkin tunnistettavat tamineet, ehkä näön vuoksi. 

Helsinki oli tuolloin maailman keskipisteenä. Kaupunki vilisi Euroopan maiden päämiehiä, joita oli kaikkiaan 35, kun lasketaan Atlantin takaiset Kanada ja Yhdysvallat mukaan. Yhtään naista ei ollut heidän joukossaan. Sellainen oli ajan tapa. 

Mukana olivat muiden muassa Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford, Italian pääministeri Aldo Moro, Ranskan presidentti Valéry Giscard d’Estaing, Ruotsin pääministeri Olof Palme, Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, Saksan demokraattisen tasavallan puoluejohtaja Erich Honecker,  Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu ja Kyproksen presidentti, arkkipiispa Makarios III. 

Morolle, Palmelle ja Ceaușesculle kävi myöhemmin ikävästi. Kaksi ensimmäistä murhattiin ja kolmas teloitettiin. 

Tuloksena syntyi sopimus (the Helsinki Accords). Kekkosen sanotaan toivoneen tulevansa palkituksi Nobelin palkinnolla, mutta joutui pettymään. Voi olla, että hänen katsottiin olleen Neuvostoliiton asialla ajaessaan kokousta, eikä siksi haluttu palkita häntä. Voi olla, ettei hänen panoksensa sopimuksen sisällön suhteen ollut kovin merkittävä. NL halusi ilmeisesti betonoida ETYK-sopimuksella tuolloisen Euroopan jaon. 

Neuvostoliitto hävisi näissä kaupoissa, koska se hävisi lopulta kokonaan. Sopimus sisälsi lupauksen ihmisten vapaasta liikkumisesta yli rajojen ja ihmisoikeuksien vaalimisesta. Toisinajattelijat saivat puhtia, ihmisoikeusryhmiä perustettiin ja käynnistyi prosessi, joka johti Berliinin muurin murtumiseen, itäblokin maiden vapautumiseen ja Neuvostoliiiton hajoamiseen. 

Intercontinental ja Hesperia vuonna 1971 

Lindroos, Hannu, kuvaaja 1971 

Museovirasto

 

Minulla on vielä yksi myöhäisempi muisto Intercontinentalista (saattoi olla Hesperiakin). Suomessa oli jääkiekon MM-kisat. Minulla oli tapaaminen erään tanskalaisen kanssa. Istuimme hotellin lobbyssa, kun paikalle ilmaantui tähtien tähti Wayne Gretzky Kanadasta. Muistan kuinka pallottelin mielessäni, mennäkö vaiko eikö mennä pyytämään nimikirjoitusta. En sitten mennyt. Tilaisuus oli ainutlaatuinen. 

Mannerheimintien varrella on Lasipalatsi, jonka sisäpihalta bussit Nurmijärvelle aikoinaan lähtivät. Tuttu paikka. Kerran ollessani paikalla joskus 70-luvulla, joku nuorimies halusi myydä huumeita minulle. Aika vaivihkaa hoiti homman. Kun tietysti kieltäydyin, hän poistui samantien. Lienee ainut kerta, kun minulle yritetty myydä pilveä. 

Aika paljon myöhemmin osallistuin johonkin kerralliseen taidetapahtumaan ja istuin retkituolilla Pikkuparlamentin kohdilla ja tein vesiväreillä maalausta Lasipalatsista. En ollut tyytyväinen tulokseen. 

Joskus kauan sitten olimme pienellä porukalla lähellä Mannerheimintietä jollakin sen poikkikaduista. En muista, miten tilanne alkoi, mutta joku nuori mies uhkasi hakea kavereita mukaansa antamaan meille turpiin. Vähällä pääsimme. Varmaankin vain lähdimme siitä. 

Etyk-kesänä asuimme aika lähellä tämänhetkistä majapaikkaamme Pikku Huopalahdessa. Asuimme avioliittomme ensimmäisen kesän Sibelius-Akatemian opiskelijoiden asuntola Claviksessa "varsinaisessa" Huopalahdessa. 

Poikamieskalsareiden hauta

Palataan alkuun. Ajoin Toyotalla majapaikkaamme ja vein myöhemmin vaimoni hammaslääkäriin Forumiin. Ajoin sitten Ullanlinnaan kävelemään. Mieleeni pälkähti, että läheltä Kaivopuiston kallioilta löysimme vuosia sitten poikamieskalsareiden haudan. Merkkinä oli pieni kallioseinämään kiinnitetty metallilaatta asianomaisin tekstein. En muista, kenen alushousut oli nurmeen kaivettu. Onkohan hautajaisjuhlallisuudet pidetty häiden tai polttareiden yhteydessä vai kenties erikseen. 

En löytänyt. Liekö joku tunnollinen puutarhuri poistanut laatan. 

Jossakin täällä on kalsareiden hauta

Hain vaimoni itkun ja hammasten kiristelyn paikasta ja ajoimme Kruununhakaan. 

Söimme lounaan Qulmassa, joka on lähellä Saaran arkistopaikkaa. 

Minulla on joskus tapana ottaa ilmatila haltuuni tullessani johonkin paikkaan. Astuimme sisään ja kysyin äänekkäästi "Suoritetaanko täällä nälänpoistoja". Tämä vaatimaton faijahuumori meni ainakin osittain hukkaan, koska tiskin takana oleva henkilö ei ymmärtänyt suomea. Olisihan tuo pitänyt arvata jo "väärin" kirjoitetusta nimestä 

Jätin sitten vaimoni kaivelemaan arkistoa ja ajoin Pikku Huopalahteen. 

#politiikka #historia #mannerheimintie #töölöntulli #historia #etyk #1975 #etyk1975 #kekkonen #trudeau #breshnev #geraldford #presidentti #pääministeri #turvallisuus #finlandiatalo #kalastajatorppa #helsinki #helsinginpäätösasiakirja #politiikka 

Suomalaista hulluutta: suopotkupalloa, eukonkantoa, saappaanheittoa ja sitten tämä

 

Tämä Helsingissä Tehtaankadulla oleva pikkutalo on rakennettu olympiavuonna julkiseksi käymäläksi. Varmaankin on haluttu ajatella kisavieraita ja samalla kohottaa hiukan  pääkaupunkimme kasvoja. 

Nyt se on uudessa käytössä. Ennen paikalla laskettiin juodut nesteet pois, mutta nyt paikassa juodaan, lauletaan ja varmaan hoilataankin. 

Hieman kainosti nimeksi on annettu Karaokebar Restroom eikä suomeksi Karaokebaari Vessa. 

Amerikkalaiset kutsuvat vessaa hieman sievistelevän epäselväsi restroomiksi. 

Joskus työmatkalla ulkomailla kysyin jossakin toimistossa vessaa. Ystävällisesti minut johdateltiin tilaan, jossa oli mukavia tuoleja, ehkä sohvakin, istuttavaksi. Siis lepohuone tai tarkemmin lepotila, koska se ei ollut erillinen huone. Lepotilassa sai olla lepotilassa. 

Naiset- ja miehet-kyltit ovat kuulemma paikoillaan. 

Suomen maabrändiä rakennetaan kai luonnon, huipputekniikan ja koulutuksen varaan. Eivätkö nämä umpisuomalaiset outoudet jäisi paremmin mieleen?

#helsinki #baari #matkailu #suomalaisuus #brändi #tehtaankatu #outo #karaoke #olympialaiset #wc #vessa 

MUISTATHAN! ENSI TORSTAINA: HAAVEIDEN HAAKSIRIKKO Elli Forssell - Rozentālen elämä: SANOIN JA SÄVELIN Helsinki 26.9.2024 klo 19

HAAVEIDEN HAAKSIRIKKO -TAPAHTUMA NYT HELSINGISSÄ

.

ELLI FORSSELL - ROZENTĀLE

Sanoin ja sävelin

26.9.2024 klo19

Diakonissalaitoksen kirkko

(sisäänkäynti kadulta, Alppikatu 2, Helsinki)

Esiintyjät

Tiia Maria Saari, sopraano

Armaan Madar, piano

Maaria Holma, lukija

Tekstit kirjasta Haaveiden haaksirikko

Elli Forssell - Rozentālen elämä

(🔰kirjan luenta)

Ohjelma

Vanha muisto Op.31 No.4

Leevi Madetoja

🔰

Päin kaunista kaukorantaa

Omistettu Elli Rozentālelle

Otto Manninen - Erkki Melartin

🔰

Mirjamin laulu I

Eino Leino - Erkki Melartin

🔰

Mirjamin laulu II

Eino Leino - Erkki Melartin

🔰

Mirdzan laulu

Aspazija (suom. Hilkka Koskela) - Jazep Vitols

🔰

Wiegenlied

G. Scherer (Suom. A. Simojoki) - Johannes Brahms

🔰

Nocturne G minor Op.37 no.1

Frederik Chopin

Liput ovelta, käteinen 10e (kattaa konsertin kulut)

Kirkkoon mahtuu 120 henkilöä.

Tervetuloa!

#saaravaherjokihonkala #haaveidenhaaksirikko #elliforssell #elliforssellrozentale #mailatalvio #ainokallas #tietokirjailija #rozentalsseura #latvia #laulajatar #minerva #docendo #wsoy #tietokirja #elämäkerta #kirja #historia #kulttuurihistoria #kirjallisuus #madetoja #melartin #brahms #chopin

Mikä ihmeen Tullinpuomi ja Töölön tulli?

 

Miksi yhden merkkimiehen muisto unohdettiin, jotta Mannerheim saisi lisää kunniaa?

Erittäin ansioituneita toki molemmat

Olemme veljeni kanssa hieman erilaisia. Hän tietää autoista kaiken ja minä en mitään. Mersudaamimme pääsi hänen hoiviinsa eilen Nurmijärvelle, josta saimme sitten häneltä kyydin Pikku Huopalahden Forenomille. Siellä on nyt kotimme pari kolme viikkoa. 

Tarvitsemme tietysti sijaisauton ja sellaista lähdin aamulla kävellen hakemaan Töölössä olevasta vuokraamosta. Suora reitti Mannerheimintietä. 

Menivät hyväkkäät muuttamaan sodan aikana kyseisen väylän Heikinkadusta Mannerheimintieksi.

No ei ihan noin vain. Erottajan ja Postitalon välinen pätkä sai nimen Henriks Gatan kreivi ja ministerineuvos Robert Henrik Rehbinderin mukaan. Hänellä oli ratkaiseva rooli Suomen autonomian vahvistamisessa. Ansioitunut mies. Oli hän todellinen salaneuvoskin. En tiedä minkä tasoinen sellainen hän oli, mutta toisen asteista lähestyttäessä sanottiin "teidän korkeaylhäisyytenne". Jos minulla olisi oikeus edellyttää tuollaista, paisuisin niin, että poksahtaisin.

Lindh, Johan Erik, taiteilija 1800–1829 

Helsingin kaupunginmuseo

Kuva: Juho Nurmi

Seuraavan vuosisadan puolella käyttöön tuli nimipari Henriksgatan - Heikinkatu. Tällöin katu ulottui jo Kansallismuseolle. Marsalkkamme täytti 75 vuotta vuonna 1922. Sen kunniaksi Heikinkatuun yhdistettiin Turuntie ja kokonaisuus sai lopullisen nimensä Mannerheimintie. 

Läntinen viertotiekin on ollut nimenä jossakin vaiheessa käytössä.

Mansku on minulle tuttuakin tutumpi väylä. Sitä kautta tultiin Nurmijärveltä keskustaan. 

Kun päästään pohjoisesta  Mannerheimintien monikilometrisen suoran alkuun, vasemmalla nähdään monikerroksiset niin sanotut Arava-talot. Niiden itäpuolellla oli aikoinaan lähes pelkkää metsää. Näytti siltä, että tultiin oikeaan kaupunkiin, mutta sillä puolella olivat oikeastaan vain mainitut kulissit. 

Tällä kohdin Mannerheimintie näyttää aivan samalta kuin vuonna 1922 jolloin muutimme Nurmijärvelle. 

Kun olin päässyt Tullinpuomin Shellin tienoille, aloin katsella, olisivatko tulliportin pylväät yhä tallella. Olivathan ne, vähän ennen Rokkimäkkiä. 

Siinä ne ovat

Tässä oli aikoinaan tullauspaikka. Paikkaa kutsuttiin ensin Espoon tulliksi ja sitten Töölön tulliksi. Tässä se puomikin lienee ollut, mihin nimi Tullinpuomi viittaa. 

Nykyään Töölön tulli ei kuitenkaan ole tässä. 

 

Sipilä, Tuula, valokuvaaja ; Kuvaussakki, Vapaaehtoistoimija 2022 

Helsingin kaupunginmuseo 

Tässä on mainittu Tullinpuomin Shell, ja aukion nimi on Töölön tulli. Nimestään huolimatta paikka ei sijaitse Töölössä vaan Meilahdessa. Tullipylväät ovat hieman etelämpänä. Kauungin raja oli siellä. Meilahti ei kuulunut silloin Helsnikiin. 

Tästä paikasta voidaan käyttää kumpaa nimitystä vain. Tullinpuomi tai Töölön tulli. 

Puomi lienee ollut siellä missä tolpatkin. Aukion reunassa on Tullinpuomi-niminen asuinkerrostalo, jossa on joskus toiminut ravintola Tullinpuomi. 

Sipilä, Petri, valokuvaaja ; Kuvaussakki, Vapaaehtoistoimija 2015 

Helsingin kaupunginmuseo 

Minä olen täällä jossakin. Töölön tullissa kuoli pyöräilijä. Fillaristi häviää autoilijalle. Syyllisyydestä en osaa sanoa. Lähdimme pyörillä Kiasman luota ja ajoimme tänne tapahtumapaikalle. Teimme tämän menehtyneen pyöräilijän muistoksi. Saattoi tähän liittyä jotakin mielenilmaisuakin. En muista millainen taho kutsui kokoon. 

Wikimedia Commons

Tässä tutut pylväät vuonna 1908. Vasemmalla lienee tullitoimitsijan koppi. Puomia ei näy. Ehkä tullaaminen kaupunginrajalla on jo historiaa. 

Jatkoin kävelyä kunnes olin ohittanut Runeberginkadun, poimin Toyota Yariksen avaimet Europcarin toimistosta ja hain auton Crowne- ja Scandic-hotellien välissä olevasta parkkihallista.

Kilometrilukema on autossa alle 8 000. Hieman takkuista oli oppia näin uuden auton temput, mutta ajaminen on todella miellyttävää. 

Isojen poikien ja tyttöjenkin mukaan katuja nimetään. Turun Puutarhakatua ei tulla koskaan muuttamaan Heikki Honkalan kaduksi. 

#helsinki #mannerheimintie #heikinkatu #erottaja #töölöntulli #tullinpuomi #espoontulli #töölö #meilahti #mannerheim #marsalkka #marski #espoo #sota #historia #nurmijärvi #rehbinder

Harkitse tarkoin näiden sanojen käyttöä

 

Kuva Дмитрий Бирюков Pixabaystä

Kielletyt tai melkein kielletyt sanat

Tuletko käyttäneeksi joskus sanoja ählämi, hihhuli tai viherpiipertäjä?. En suosittele, jos et halua aiheuttaa pahaa mieltä ja leimata samalla itsesi. Sanalla viherpiipertäjä asemoi itsensä ilmastonmuutoksen kieltäjäksi, epäilijäksi, väheksyjäksi, välinpitämättömäksi, tieteen vastaiseksi, salaliittoteoreetikoksi tai joksikin tämän tapaiseksi. 

Fiksuissa keskusteluissa, joissa voi tapahtua oppimista tai syntyä jotakin uutta, kannattaa tietenkin käyttää kieltä, joka ei provosoi. 

Eduskunnan televisioiduissa istunnoissa ei varmaankaan juuri pyritä dialogiin tai synteesiin. Usein halutaan puhua omalle äänestäjäkunnalle eikä vastapuolelle, mistä seuraa, että keskusteluja ei voi kutsua ainakaan rakentaviksi.

Joillakin sanoilla on ilmeinen tarkoitus loukata vastapuolta tai jotakin ryhmää.

Hyvcsignalointi tarkoittaa mitä ilmeisemmin, että sanalla pyritään leimaamaan vastapuolen motiivit kyseenalaisiksi. RKP on korostanut rasismin vastustamisen tarpeellisuutta, Kutsumalla heitä moraaliposeeraajiksi tai hyvesignaloijiksi halutaan ehkä nostattaa esiin ajatusta siitä, että ruotsinkieliset pitävät itseään muita sivistyneempinä ja muutoinkin parempina. Hurrissa on samanlainen kaiku. Se saattaa juontua sanoista hur ja huru, joita on jouduttu käyttämään runsaasti, kun suomen- ja ruotsinkielinen ovat yrittäneet kommunikoida keskenään. 

Itse asiassa tällaisten ilmausten käyttäjä taitaakin haluta kääntää asian toisin päin. "Minä olen rehti kansanmies tai -nainen, jonka ei tarvitse keekoilla korostetulla humanismilla tai muulla vastaavalla." 

Viherpiipertäjä on tietenkin hippimäinen luonnonystävä, joka ei osaa suhteuttaa jonkin öttiäisen suojelua todella tärkeisiin asioihin. Ituhippi lienee lähes synonyymi. Kiertää pihvit kaukaa ja puputtaa jotakin heinää. 

Porvari taitaa olla aika lempeä nimitys. Puhutaan porvaripuolueista. Oikeistolaiset saattavat kutsua itseään itsekin tällä nimityksellä. Poroporvari lienee tavallista porvaria oikeammalla tai sitten hän on erityisen vankka vakaumuksessaan. 

Juuri kukaan ei halua itseään kutsuttavan äärioikeistolaiseksi. Pelkkä populismi ei mielestäni tee puoluetta sellaiseksi. Äärioikeistolainen voisi olla lähes anarkisti tai ainakin vallankumouksellinen.

Jonnet eivät tiedä, ketkä ovat lipilaareja. Nykyisinkin on olemassa liberaalipuolue, mutta aika näkymätön. Sillä on pitkä historia ja se on toiminut eri nimisinä. Ehkä näiden vapaamielisten näköalaa on pidetty jollakin tavoin holtittomina tai pientä puoluetta on ollut hauska kutsua nimellä, joka tuo mieleen pillipiiparin. 

On myös ilmaisuja, joiden käyttö kertoo kohteen suuresta halveksimisesta. Mutakuono sanavarastossa kertoo rasistisuudesta, sivistymättömyydestä, ihmisten eläimellistämisestä ja empatian täydellisestä puutteesta. Ählämi on myös hyvin rasistinen. Ilmeisesti sillä halutaan pilkata tiettyä kieltä, puhetapaa ja liikehtimistä.

Hihhuli on alunperin halventava nimitys lestadiolaisista ja liittyy kiitosääniin. Käytetään nykyään laajemmin tarkoittamaan käyttäjänsä mielestä liian tiukkaa uskonnollisuutta. 

Onko synnytyskonetta halventavampaa ilmausta olemassa? Ehkä se syntynyt sellaisten äärifeministien käyttöön, jotka pitävät monilapsisen perheen äidin roolia melkein pahimpana mahdollisena naisen kohtalona. Vielä kauheampaa se on, jos äiti on kotona lastensa kanssa. Voi olla, että käyttäjä ei tunne ketään suurperhettä eikä siten tiedosta kaikkea sitä positiivista, mitä suuren perheen elämään liittyy. Meillä vaimoineni on viisi lasta, aikuisia jo. On kieltämättä ollut rankkoja vaiheita, mutta näin eläkeläisenä tuntuu, että esimerkiksi ura- tai muilla sellaisilla asioilla ei ole juuri merkitystä tämän rinnalla. Jos minulla ei olisi lapsia, ei minulla olisi lastenlapsiakaan. Kovin tyhjältä elämä varmaan nyt tuntuisi. 

Neekeri on ollut aikoinaan yleisessä käytössä Suomessa. Hyvin rasistisena pidetty ilmaus. Viittaa ihonväriin. Jotkut puolustelevat sen käyttöä sillä, että se olisi ollut neutraali yleissana. Minä muistan sen kuitenkin hyvin halveksivana sanana. Minusta se riittää syyksi olla käyttämättä sitä, että puheen kohde todennäköisesti kokee sen pilkkaavana. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen joutui aikoinaan aiheestakin vaikeuksiin, kun kuvasi afrikkalaisia alkeellisina ja lapsekkaina hahmoina lannevaatteissaan.   

Eräs poliitikko tuli kirjoittaneeksi vuosia sitten taatelintallaajista ja kamelikuskeista. Näitä ei tarvitse avata. Niillä leimataan maahanmuuttajia primitiivisiksi ihmisiksi. Näillä saa vastakaikua tietyissä piireissä, mutta altistaa samalla itsensä rasismisyytöksille. 

Ryssät on alkujaan neutraali nimitys venäläisistä. Sana palautuu nykyruotsin ryss-sanan kautta muinaiseen rus-kansaan. Se lienee muovautunut muinaisruotsin sanasta Rodhmenn eli soutumiehet ja tämä taas on saattaunut muovautua Roslagen-nimisestä alueesta Ruotsissa. 

Aikojen saatossa ryssästä on tullut halventava sana. Samaa kantaa olevat muunkieliset sanat ovat yhä neutraaleja. Ilmeisesti Suomen ja Venäjän välisen antipatian lisääntyminen ja viimeistään sodat liittivät sanaan pilkallisen ja halveksivan konnotaation. Ryssä oli vihollinen. 

Ryssiminen on tietysti homman hoitamista ryssien tapaan eli vain vähän sinne päin tai päin seiniä. 

Nyt Venäjä on Ukrainan vihollinen ja ainakin melkein meidänkin. Tunnustan, että tekee mieli puhua ryssistä ja olen puhunutkin. 

Mustalaista pidetään sopimattomana sanana. Ulkoiseen olemukseen se kai viittaakin ja sikäli se on pannassa pidettävä. Sana on hyvin ulos sulkeva.  "Nuo eivät ole meitä." Romanit saattavat käyttää sitä kuitenkin itse ja siihen heillä on tietenkin oikeus. 

Manne on korvissani mustalaista pehmeämpi, ehkä vähän sympatisoivakin, sana, mutta pois sulkeva sekin. 

Jutku on äärimmäisen loukkaava sana, jota ei missään tapauksessa saa käyttää. Sen käyttäjä samastaa itsensä natseihin ja antisemitisteihin. Jutkuista puhuminen kuulostaa kuin tarkoittaisi eläimiä. 

Natsi on sana, jota on käytettävä varoen. Se viittaa äärimmäiseen pahuuteen. Natseja on kuitenkin ollut ja on yhä. Siksi sanaa ei tarvitsee laittaa kokonaan kassakaappiin. Tai no, ehkä stä voisi siellä pitää, mutta käyttää vain kun puhuu oikeista natseista. Fasismi on lähes synonyymi. Jos natsin juuret ovat Hitlerissä, fasismin vastaavat ovat Mussolinissa. Ei kovin kiva kaveri hänkään. 

Fundamentalistissa on kielteinen kaiku. Sillä tarkoitetaan minun kaltaisiani, jotka uskovat Jumalan olleen kaikkivaltias ja -tietävä jo Raamatun syntymisen aikoihin.  Varmaan "lievempiäkin" näkemyksiä luokitellaan samaan ryhmään. Konsu (konservatiivi) on lähes synonyymi. 

Sakemannia ei taideta juuri enää käyttää. Luulen, että sana oli aseveljeysaikana aika tavanomainen ja neutraali kutsumanimi saksalaisista. Lapin sodan aikaan se saattoi saada negatiivista varjoa. Luulen, että myöhemmin varjo haalistui. Nykyään sana kuulostaa varmaan vanhahtavalta. Nuorille sana lienee outo, vaikka on toki helppo arvata, keistä puhutaan. 

Vihervassari niputtaa vihreät ja ainakin osan demareista ja vasemmistoliittolaisista kattoilmaukseksi tavalla, joka voi olla käyttäjästä riippuen hyvin paheksuva, mutta myös lievempi ja jopa neutraali. 

Tällaisen syntilistan onnistuin moraaliposeeraamaan esiin. 

Muista pitää kieli keskellä suuta tai jos et pysty, pidä sitten poskessa. 

#halventaminen #rasismi #loukkaus #demagogia #vihapuhe #kielenkäyttö #suomenkieli #politiikka #puolueet #eduskunta #polarisoituminen #populismi #pilkka #rakentava #asiallinen #puhe #viherpiipertäjä #vihervassari #äärilaidat #provosoiva

Mistä tämä Yle-viha kumpuaa?

 

Suunnilleen tällainen "Yle" oli lapsuuskodissani

Yle herättää paljon tunteita ainakin sosiaalisessa mediasssa. Erityisesti negatiivisia. Tyypillisesti perustelut eivät ole kovin analyyttisia. 

Hallitusohjelman mukaisesti on parlamentaarinen työryhmä keskustellut pitkään Ylen rahoituksesta ja päässyt nyt kompromissiin.  Tulos on torjuntavoitto ainakin Ylen ja sen tyytyväisten asiakkaiden (kuten minun) näkökulmasta. Kaikki puolueet eivät selvästikään olleet tyytyväisiä, mutta olosuhteiden pakosta taipuivat siihen, mikä oli mahdollista. 

Erityisen ponnekasta leikkausta ovat vaatineet perussuomalaiset kuten myös monet fiksut ihmiset, jotka tuskin äänestävät mainittua puoluetta. Toki perussuomalaisissakin on fiksuja. Jostakin syystä Yle tuntuu kuitenkin erityisesti heitä häiritsevän. 

Sanottakoon tässä, että koska leikkauksia pitää tehdä joka tapauksessa valtionvelan ja maan kantokyvyn vuoksi, ei Ylekään saa olla koskematon tässä suhteessa. 

Mitä tilastot sanovat Ylen asiakkaiden tyytyväisyydestä? 

Maaseudun Tulevaisuuden kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 59 % kokee saavansa riittävästi vastinetta Yle-verolle, 32 % ei koe ja 9 % ei osaa sanoa (MT-kysely: Tyytyväisyys Yleen nousussa – tietoa säästöistä odotetaan tällä viikolla).

Vuoden 2021tutkimuksessa perussuomalaisista vain 22 prosenttia perussuomalaisista oli tyytyväisiä Yleen, kun kaikissa muissa puolueissa tyytyväisiä oli yli puolet (MT: Perussuomalaisista vain 22 prosenttia tyytyväisiä Yleen).  

Mitä tästä voisi päätellä?

Niinpä. 

Onko sataprosenttinen tyytyväisyys mahdollista saavuttaa?

Voisiko Ylen kuuntelijoiden, lukijoiden ja katsojien tyytyväisyys olla sata prosenttia. Epäilen, koska kohderyhmä on koko kansa. Ylen tarjonta on toki runsas ja varmasti hyvin moni löytää sieltä ainakin jotakin kiinnostavaa. 

Tyytyväisyys kuitenkin mitä ilmeisimmin laskee, jos siellä on tarjolla myös sellaista, joka ei voisi vähemmän kiinnostaa tai on vastenmielistä tai jopa sellaista, joka on vastoin omaa vakaumusta. 

Jos porvari ei siedä sitä, että keskusteluohjelmissa on mukana vassareita, ei hommasta oikein tule mitään. Eikö ole parempi tarjota kaikille jotakin kuin supistaa ohjelmisto sellaiseksi, joka miellyttää kaikkia. Mahtaisiko sellainen kiinnostaa ketään?

Vaikka olenkin tyytyväinen Yleen, en tietenkään yhdy kaikkiin näkemyksiin, jotka ovat vastoin omaa vakaumustani. Ymmärrän kuitenkin, että en yhdellä äänelläni voi saada Yleä muuttumaan kokonaan vain minun pirtaani sopivaksi. 

Myös siihen vedotaan, että katsotaan toimittajien kutsuvan haastateltavia oman korvasyyhynsä mukaan. Varmaan joku voi sellaiseen joskus langetakin, mutta tutustuisin mielelläni perusteelliseen ja pätevään tutkimukseen aiheesta. Lieneekö sellaista tehty?

Eiköhän tämä riitä tällä kertaa. 

#politiikka #yle #media #puolueet #asiakastyytyväisyys #kokoomus #perussuomalaiset #rkp #kd #keskusta #kepu #sdp #vasemmistoliitto #liikenyt #riippumattomuus #tasapuolisuus #vihervassarit #persut #demarit #leikkaukset #budjetti #valtionvelka 

Onko kirkko alkanut opettaa Jumalaa?

 

Varoitus! Sisältää uskontoa.

Kuva Mariusz Matuszewski Pixabaystä

Kaikkivaltias

Monille tuttu apostolinen uskontunnustus löytyy evankelisluterilaisen kirkon sivuilta. Tsätä voi päätellä, että sitä pidetään tärkeänä ja totena. Se alkaaa näin: 

"Minä uskon Jumalaan,

Isään, Kaikkivaltiaaseen,

taivaan ja maan Luojaan ..."

Sivuilla kerrotaan myös, että "usko Jumalaan Isänä merkitsee sitä, että Jumala on luonut kaiken, näkyvän ja näkymättömän."

Kuva Malachi Cowie Pixabaystä

Raamattu

Raamattua kirkon sivuilla kuvataan muun muassa näin:

"Luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen mukaan Raamattu on ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. Katekismuksen mukaan Jumala itse puhuu meille Raamatussa ihmisten kielellä. Raamattu sisältää Jumalan erityisen ilmoituksen, joka ei ole löydettävissä muualta."

Kysymyksiä

Ihmettelen sitä, miksi kirkon piiristä kuulee väitteitä, että Raamatun opetus on vanhentunut ja nyt tiedetään enemmän kuin pyhän kirjan syntymisen aikoihin. 

Kun Jumala on kaikkivaltias ja kaiken luonut, miksi hän olisi antanut Raamattuun päätyä virheellistä opetusta. Eikö hän muka ollut perillä kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä, vaikka hän on kaiken luonut? Kuten yllä todetaan, hän itse puhuu meille Raamatussa ihmisten kielellä. Kun näin on, miksi hän olisi tehnyt virheitä, vaikka on täydellinen ja kaikkivaltias Eikö kaikkea opetusta sitten pidäkään koetella Raamatun ohjeiden mukaan?

Onko ihminen niin eksyksissä, että on tullut aika pappien ja piispojen opettaa Jumalaa, vaikka hän on kaikkivaltias?

Olen eläkeläinen ja tiedän, että on minulla päiviä edessä paljon vähemmän kuin takana. Minä haluan valmistautua Jumalan suuruuden kohtaamiseen uskomalla hänen sanaansa opetettuna Pyhän Hengen valossa. 

Jos luopuisin raamatullisesta uskostani ja seurakunnastani, joutuisin tuuliajolle eksistentialistiseen ahdistukseen. 

#usko #kristinusko #jumala #jeesus #pyhähenki #raamattu #pelastus #taivas #kadotus #rakkaus #lestadiolaisuus #vanhoillislestadiolaisuus #seurakunta #armo #kuolema #evl #suomenevankelisluterilainenkirkko #kirkko 

Tervetuloa! HAAVEIDEN HAAKSIRIKKO Elli Forssell - Rozentālen elämä: SANOIN JA SÄVELIN Helsinki 26.9.2024 klo 19

 

HAAVEIDEN HAAKSIRIKKO -TAPAHTUMA NYT HELSINGISSÄ

.

ELLI FORSSELL - ROZENTĀLE

Sanoin ja sävelin

26.9.2024 klo19

Diakonissalaitoksen kirkko

(sisäänkäynti kadulta, Alppikatu 2, Helsinki)

Esiintyjät

Tiia Maria Saari, sopraano

Armaan Madar, piano

Maaria Holma, lukija

Tekstit kirjasta Haaveiden haaksirikko

Elli Forssell - Rozentālen elämä

(🔰kirjan luenta)

Ohjelma

Vanha muisto Op.31 No.4

Leevi Madetoja

🔰

Päin kaunista kaukorantaa

Omistettu Elli Rozentālelle

Otto Manninen - Erkki Melartin

🔰

Mirjamin laulu I

Eino Leino - Erkki Melartin

🔰

Mirjamin laulu II

Eino Leino - Erkki Melartin

🔰

Mirdzan laulu

Aspazija (suom. Hilkka Koskela) - Jazep Vitols

🔰

Wiegenlied

G. Scherer (Suom. A. Simojoki) - Johannes Brahms

🔰

Nocturne G minor Op.37 no.1

Frederik Chopin

Liput ovelta, käteinen 10e (tuloilla peitetään esiintyjien palkkiot)

Kirkkoon mahtuu 120 henkilöä.

Tervetuloa!

#saaravaherjokihonkala #haaveidenhaaksirikko #elliforssell #elliforssellrozentale #mailatalvio #ainokallas #tietokirjailija #rozentalsseura #latvia #laulajatar #minerva #docendo #wsoy #tietokirja #elämäkerta #kirja #historia #kulttuurihistoria #kirjallisuus

Kirvelevää oppimista – nytpä tuonkin tiedän

 

Kuulin Veholla, että daamimme kitkarenkaat ovat kehnossa kunnossa.

Miten se on mahdollista, kun kaksi vuotta sitten ostin ne uutena etelään ajoa varten. 

Tänään kävin vaihdattamassa ne kesärenkaisiin. Melkein uudet kitkat lensivät roskiin. Olin pöljyyttäni ajanut niillä kesälläkin. Tänään kuulin, etteivät ne kestä kesän lämpöä. 

Kun ajoin takaisin rengasliikkeestä, automaattivaihde oikutteli vanhaan malliin. Öljynvaihto ei korjannutkaan tilannetta, vaikka siltä ensin näytti. 

Autossa on sitäpaitsi kaksi muuta vikaa, jotka tuottaisivat hylkäyksen katsastuksessa. 

"Joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu."

#mercedes #mercedesbenz #auto #ongelma #autonvaihto #veho #liikenne #autoilu #matkailu #automaattivaihde #vaihde #vaihdelaatikko #vika #luotettava #vianor #kestäväkehitys #autohuolto #autokorjaamo #turku #autonrengas #rengas #kitkarengas

Esimerkki somen pelottavasta voimasta

Kauhea terrori-isku Turussa vuonna 2017. Kymmenen välitöntä uhria. 

Eräästä terroristin pysäyttämistä yrittäneestä paikalla olleesta kirjoittaneelle toimittajalle kävi karusti. Hänen juttunsa aihe oli maahanmuuttaja. Se ei sopinut tietylle taholle, ja some rankaisi ankarasti toimittajaa. 

Turun kauppatori seitsemän vuotta sitten. 

Aloitetaan Aatamista. Turun torilla tapahtui kauhea terroriteko 18. elokuuta 2017. Olimme tapahtuman aikoihin kotona aikeissa lähteä huonekaluostoksille. Ensin ajattelimme mennä tuolla kuvassa vasemmalla näkyvässä Wiklundin tavaratalokompleksissa olevaan alan liikkeeseen. Päädyimme kuitenkin suuntaamaan Raisiossa olevaan Ikeaan. 

Olimme vasta alkumatkassa, kun vaimoni kiinnitti huomiota hälytysajoneuvojen ääniin. Ainahan niitä menee, tuumin minä. 

Ollessamme Ikean ravintolassa saimme pari yhteydenottoa jälkipolveltamme. Halusivat varmistaa, että olemme turvassa. Jotakin alustavia uutisia tapahtumista oli jo liikkeellä, 

Ikeassa kuulutettiin asiasta. Kerrottiin myös, että Raisiossa olevassa kauppakeskus Myllyssäkin poliisi selvittää tilannetta. Jokin epäilys kai oli, vaikka siellä ei mitään tapahtunut. 

Kuten sitten selvisi, marokkolainen Abderrahman Bouanane riehui  kauppatorilla, sitten Kauppiaskadulla, Maariankadulla ja Puutorin kulmalla. Kymmenen uhria joutui hänen hyökkäyksensä kohteeksi. Kaksi heistä kuoli. 

Oli meidän onnemme, että päätimme lähteä Raisioon eikä kauppatorin kupeeseen. 

Kirjoitin tapahtuneesta blogiini tuoreeltaan samana päivänä: Surullinen päivä Suomen Turussa.

Miten kävi Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle?

Härkönen haastatteli paikalla ollutta afganistanilaista Ahmadi Hosseinia, joka oli ollut tapahtumapaikalla. Hän yritti estää kahden veitsen kanssa riehuvaa Bouananea ja auttaa uhreja. Härkönen teki laajan jutun Hosseinin toimista torilla. 

Tämä ei sopinut pahamaineiselle MV-lehdelle. Se teki jutun, jossa se kyseenalaisti Hosseinin auttamisyrityksen kuvien kera ja syytti Turun Sanomia valeuutisoinnista siinä, että Ahmed sanoi yritti estää yhden uhrin verenvuotoa. MV väittää kuvien todistavan tämän valheeksi. Härkösen mukaan kyse oli eri uhrin auttamisesta. 

 En osaa sanoa tuosta yksityiskohdasta, mutta koska Hosseini kutsuttiin itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin presidentinlinnaan ja hänen nimettiin vuoden pakolaiseksi. Todisteita hänen toimistaan on täytynyt olla. Näet MV:n jutun täällä: "Turun Sanomat teki valheuutisen maahantunkeutuja Ahmad Hosseinista". 

Tämä juttu ei vielä aiheuttanut erityistä polemiikkia, mutta kun Jussi Halla-aho jakoi artikkelin Facebookissa, alkoi tapahtua. 

Sähköpostiviestejä alkoi tulvia Härköselle. Ne olivat törkeitä. Hänen kuolemaansa toivottiin. Messenger-viesteissä viitattiin Halla-ahon FB-kirjoitukseen. 

Halla-aho poisti viestinsä, mutta kuohunta jatkui muutaman viikon. 

Sitten Härköstä alettiin seurata kaupungilla ja häiriköidä bussissa. Hän ei uskaltanut kulkea enää vapaasti. Kun häirintä jatkui Turussa, Härkönen muutti Helsinkiin.

Lue lisää Härkösen kohtalosta: "Rebekka Härkönen kirjoitti yhden jutun ja joutui pakenemaan kotikaupungistaan uhkausten vuoksi" (maksumuuri). 

Ahmad Hosseinin elämästä on kattava selostus Suomen Kuvalehdessä: "Ahmad Hosseinin kolme elämää" (ei maksumuuria).

Ahmad tuntuu mallikelpoiselta nuorelta. Hän on opiskellut Suomessa ja hän puhuu kieltämme todella hyvin. Jossakin vaiheessa hän yritti pelastaa veljenpoikansa Afganistanista Suomeen ja juuttui Yhdysvaltoihin, koska poikia ei pykälistä johtuen voitu ottaa Suomeen. En ole saanut selville, mikä on hänen tilanteensa tällä hetkellä. 

Tässä Ahmad kertoo tilanteestaan vuonna 2000: 

5:23

Tässä hän kertoo vapaaehtoistyön merkityksestä työllistymisessään kaksi vuotta sitten:

3:23

Löysin Ahmadin Facebookista. Hän sanoo olevansa Seattlessa, mutta en ole varma, onko tieto ajan tasalla. 

Harmi, jos Suomi on menettänyt Ahmadin. Hän vaikuttaa niin vastuulliselta, että tuskin tulee jolleivat veljenpojat pääse mukaan. 

#maahanmuutto #terroristi #terrori #turunpuukotus #väkivalta #murha #tappo #turku #turunkauppatori #attentaatti #maalitus #valeuutinen #mvlehti #toimittaja #turunsanomat #vaino #poliisi #puukko #uhri #mamu #pakolainen #politiikka #turvallisuus #turunhistoria