Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Oi niitä aikoja ...




Kävin opiskelijoiden kanssa Ateneumissa katsomassa Ismo Höltön valokuvanäyttelyä ja yleiskokoelmaakin. Opas oli unohtanut tai muutoin sekoillut, mutta mukava noita oli katsoa ilman opastustakin.

Kuvat ovat 60-luvulta. Erittäin vaikuttava näyttely. Suosittelen. Mukava nostalgiamatka, kun itsekin olen elänyt tuon ajan. Suomi oli kovin toisenlainen maa silloin. Ei ollut nykyistä sosiaalihuoltoa. Jotkut joutuivat pukeutumaan todella surkeasti. Kuvissa oli myös oikeita työmiehiä, jotka olivat joutuneet rasittamaan ruumistaan koko työikänsä ja ehkä enemmänkin. Se näkyy olemuksessa.


Kunnioitan sitä vaivaa ja antautumista, jolla kollegani toteuttaa opetustaan. Hän opettaa matematiikkaa. Kun opiskelijoilla on taipumus kopioida tehtävien vastaukset toisiltaan, hän tekee heille eri tehtävät. Näin jokainen joutuu vaivautumaan ja oppii varmemmin. Nostan hattua,


Olen tyytyväinen, että olen saanut liikuntarytmin toimimaan. Viime viikolla liikuin viitenä päivänä. Kävelyä ja kuntopyöräilyä, hieman muutakin tyhy-päivänä. Tuntuu jäsenissä. Olen käynyt laittamassa ilmaa pyörän renkaisiin. Huomenna voisin harkita koululla käymistä pyörällä.


Haluaisin jo alkaa maalaamaan tai piirtämään. On tullut kynnys. En saa aloitettua. Pitäisi varmaan "teeskennellä" jotakin, että pääsen alkuun.






Ei kommentteja: