Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Lapseksi jälleen

Puiseva olo, kun väsyttää, kohmeinen. Iltaa odotan, että pääsen nukkumaan. Toivottavasti silloinkin väsyttää.

Niin olen käynyt vakaustarpeiseksi. Viime yönä nukuin ehkä kuutisen tuntia. Se ei riitä. Lauantaina tulimme Naantalista aivan kohtuullisen varhain, paitsi että ei sittenkään. Ajamisen vireys jäi päälle. Ehkä liikaa kahviakin juotu. Uni ei tullut ja aamusta peittoa tietenkin jatkettiin. Yön nytkähdys jatkui seuraavaan ja nyt on maksun aika, kun oli varhainen aamu. Näin sitä tullaan lapsiksi jälleen. Elämän pitäisi pysyä formussaan.

Toivottavasti pääsen sängystä riittävän ajoissa huomenna, vaikka tunnit alkavat vasta kymmeneltä.


Syömisenkin pitäisi olla tasaisen vakaata. Aloin jo aikaa sitten käyttämään yhtä lautasta lounaalla. Siis ei salaateille omaansa. Eipä ole painoon vaikuttanut. Otan mielelläni runsaasti salaattia. Sitten muun ruuan määrä tulee vähän mysteeriksi, kun sitä tulee salaatinkin päälle. Nyt olen alkanut ottaa sen muun ensiksi, jotta ei tulisi liikaa. Seurauksena on, että jää nälän tunne - tai tulee liian pian.


Ensi vuodeksi näyttäisi olevan tulossa pitkä kesäloma. Viimeisessä jaksossa ei minulle ole tunteja, joten tähän aikaa vuodesta olen jo lomalla. Olen ollut huolissani siitä, että täyttyykö osa-aikaeläkenormit näin, kun mielestäni ei saisi olla kovin pitkiä tyhjiä. HR:sta kuitenkin sanottiin, että ei olisi ongelma, jos johtuu työaikajaksotuksiin liittyvistä syistä syistä.

Ei kommentteja: