Alkuun kuulimme luennon. Tässä poimintoja:
- kerronnassa on kuusi eri osapuolta (monimutkaista, tähän minun on syytä paneutua)
- tarina on pullapitko, josta valitaan siivuja ja pannaan järjestykseen
- kerronnan etäisyyttä kannattaa vaihdella
- on olemassa fokalisaatioalueita ja -pisteitä
- salamyhkäisyys ei ole hyödyllistä
- kannattaa kertoa muidenkin aistien kuin vain näkemisen kautta.
Asiaa tuli lyhyessä ajassa niin paljon, että sulateltavaa riittää. Kokonaisuus ei vielä jäsenny kunnolla mielessäni.
Sain palautteen omista teksteistäni. Lajityyppi kuuluu olevan lähinnä humoreski. Wikipedia kertoo, että "Humoreski (ransk. humoresque, ital. umoresca) on vapaamuotoinen ja lyhyt sävellys, jossa on yllättäviä ja oikullisia - humoristisia - piirteitä." Suomisanakirjan mukaan humoreski on "lyhyt leikillinen kertomus tai sävellys."
Komedia voi sisältää vakavia asioita. Minun on syytä paneutua siihen, mihin teksteilläni pyrin.
Sain suullisesti jonkin verran kiittävää ja paljon korjaavaa palautetta. Sain myös kritiikkitekstin. Kiittävää palautetta oli enemmän suullisessa kuin kirjallisessa versiossa. Selvä painopiste on kehittämistarpeessa ja hyvä niin. Oli hienoa saada näin ammattitaitoista kritiikkiä.
Nyt on syytä lukea mestarinovelleja. Tekstini tarvitsevat kovasti työstämistä. Ne tarvitsevat myös särmää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti