Lymfoomasta selvinnyt, akuutista leukemiasta toipuva mies rakentaa uutta taiteilijaelämää

torstai 25. tammikuuta 2018

Arjen kohtaamisia




Oikea hinta?

Otimme Nizzaan tullessamme taksikyydin lentokentältä majapaikkaamme. Panin merkille, että kuljettaja laittoi mittarin päälle. Täällä tuntuu olevan tapana velkoa lentokenttäkeikoilta mittarilukemia isompia summia. Kysyntää on varmaan runsaasti ja asiakkailla on varaa olla avokätisiä.

Kuljettaja jutteli matkalla mukavia. Kävi ilmi, että hän oli käynyt Rovaniemellä. Hän oli myös jonkin verran perillä Suomen joukkueurheilusta.

Kun lähestyimme tilapäistä kotiamme, mittarilukema oli 15-17 euron paikkeilla. Sitten se ponnahti lähelle neljää kymppiä. Kun mainitsin asiasta, ajomies tuntui närkästyvän. Hän selitti, että pelkkä kyyti kentältä on 35 euroa (muistaakseni), ja mainitsi jotakin laukkujen nostamisesta.

Taidan kysäistä Facebookin Rivieran suomalaiset -sivulta, mikä tämä juttu on.




Mikä meni väärin?

Seisoin eräänä päivänä ruokaostoksilla Monoprix:n kassajonossa. Eräs rouva hoiteli kaikessa rauhassa maksu- ja pakkaushommiaan, katseli ympärilleen ja hymyili kuin etsien hyväntuulista vastakatsetta. Väistin hänen katseensa. Kun hän jatkoi hymyilemistään, ajattelin, että hymy on hyvä asia ja vastasin omallani. Hän sanoi minulle jotakin, jota en ymmärtänyt. Hän vaihtoi englantiin ja kysyi, miksi hymyilen. Olin hämilläni, koska hänhän aloitti. Se ei taida olla tapana täällä, vastasin.

Juttelimme sitten niitä näitä. Keskustelu kääntyi kysymykseen, kuka on ranskalainen. Hän viittasi kassaneitiin, jonka juuret olivat ulkonäön perusteella kaukana idässä, ja totesi, että hän ei ole ranskalainen. Ajattelin, että kassaneiti saattaa olla syntynyt Ranskassa, ja siten voisi olla ranskalainen. No, ehkä rouva tunnisti aksentin neidin puheessa.

Mainitsin eräästä ranskalaisesta ystävästämme, jonka toinen isoisä on armenialainen. Ystävämme pitää itseään ehdottomasti ranskalaisena ja mielestäni aivan perustellusti. Kuulosti siltä, että keskustelukumppanini oli eri mieltä.




Sisilialainen viikinki?

Olimme vaimoni kanssa apteekissa. Meitä palveli ystävällinen nuori mies, joka puhui englantia. Meillä oli silti vaikeuksia saada hänet ymmärtämään, mitä halusimme ostaa. Näytin sanakirjasta erästä ranskankielistä sanaa, mutta hän ei mahdollisesti ymmärtänyt sitä. Hän kertoi olevansa kotoisin  Sisiliasta, mikä voi selittää asian. Hän viittasi sitten piirteisiinsä, jotka eivät vastanneet stereotyyppistä mielikuvaa sisilialaisesta. Muistin lukeneeni, että Normandiasta on kauan sitten siirtynyt viikinkien jälkeläisiä Sisiliaan ja mainitsin asiasta. Olimme samalla aaltopituudella. Hänkin viittasi siihen, että Sisiliaan on tultu eri suunnista. Näin hän ilmeisesti selitti piirteensä itselleen. Ei hän kuitenkaan täysin blondi ollut. Ehkä sisilialaiset ovat niin tummia, että hän erottuu joukosta.

  



Ei kommentteja: