Lymfoomasta selvinnyt, akuutista leukemiasta toipuva mies rakentaa uutta taiteilijaelämää

torstai 4. tammikuuta 2018

Kätevää?


Eikö ole kätevää, kun voi ostaa verkosta lento- ja bussilippuja sekä tietenkin kaikenlaista muuta? Liput tulevat bitteinä sähköpostiin. Sitten vain laittaudutaan liikkeelle, vilautetaan lippua kännykästä ja asetutaan matkustamaan.

Paitsi että tuo on vain ihannetilanne. Meillä on sähköpostissa bussiliput Seutulaan, hotellivaraus kentällä ja lentoliput Nizzaan mennen tullen meille molemmille sekä minulle vielä valvontavierailulle  Suomeen ja takaisin. Mutta mutta ... Käytän iCloudia sähköpostina,mutta en ole onnistunut saamaan sitä käyttööni kännykkääni. Se ei ole ehkä ollenkaan mahdollista.

Tarvitsemme siis paperiset dokumentit. Tulostimet ovat nykyään kertakäyttötavaraa. Silloin harvoin kun sellaista tarvitsee, värit ovat kuivuneet tai vekotin joka tapauksessa katsoo säiliöt liian tyhjiksi tai ilmaantuu jokin muu ongelma. Ei noita laitteita kannata kuitenkaan kerätä nurkkiin pölyttymään.

Onneksi kirjasto palvelee. Turun pääkirjastossa voi tulostella niin paljon kuin huvittaa kohtuullista korvausta vastaan. Lähdin sinne.

En ollut muistanut, että vieraalta koneelta tarvitsen iCloud-yhteyteen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kuka näitä kaikkia muistaa? Oli palattava kotiin.

Päätin varmistaa kotona, että yhteys onnistuu, ja ryhdyin toimeen vaimoni läppärillä. Kävi ilmi ettei Apple  ihan noin vain halua päästää iCloudiin vieraalta koneelta. Järjestelmä vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi vielä kuusinumeroisen koodin. No mistä sen saan? Apple lähetti sen sähköpostiini - kuinkas muuten? Onneksi omassa läppärissäni toimii yhteys ilman muistikokeita, joten sain koodin ja pääsin sähköpostiini vaimonikin koneelta. Minun piti lisäksi antaa omalta koneelta iCloudissa lupa yhteyteen vieraalta.

En luottanut siihen, että kaikki loksahtaa paikoilleen kirjastossa, ja aloin varmistuspuuhiin. En kuitenkaan onnistunut tallentamaan dokumentteja suoraan tikulle. Minun oli turvauduttava kikka kakkoseen. Aloin poimia aineistoa ruutukaappauksina, jotka ohjautuivat automaattisesti työpöydälleni. Sieltä siirsin ne tikulle. Mietin hieman, onko tiedostomuoto sellainen, että kirjaston järjestelmä suostuu dokumentit tulostamaan.

Palasin kirjastoon. Päätin kokeilla ensin, saisinko dokumentit tulostetuiksi suoraan sähköpostistani. Apple epäili taas, että joku asiaton pyrkii sähköpostiini. Onneksi minulla oli läppäri mukana, joten sain taas koodin poimituksi ja luvan annetuksi.

Minulle kävi pakkausaika vähiin. Onneksi vaimoni oli pakannut elintärkeät ja minä keräsin enimmäkseen maalaustarpeita mukaan.

Digitalisoituminen on niin vauhdikasta, että samalla kun asita helpottuvat, ne myös monimutkaistuvat.


Kirjoitin tämän tarinan eilen. Tänään vähän editoin. Nyt olemme Nizzassa. Tähän mennessä paperisia dokumentteja ei ole tarvittu kuin bussissa.

 


Ei kommentteja: