Lymfoomasta selvinnyt, akuutista leukemiasta toipuva mies rakentaa uutta taiteilijaelämää

maanantai 1. tammikuuta 2018

Gerontosaurus tutkii sedimenttejä

Olen juuttunut tutkimaan kahta historiallista kerrostumaa. Minulla on sukujuuria Rauman maalaiskunnassa ja siksi luen Rauman seudun historian kakkososaa. Esivanhempani ovat olleet rahvasta, joten ei kirjasta juuri mitään heitä koskevaa löydy. Kirja kuvaa kuitenkin mainiosti 1700- ja 1800-luvun elämää Rauman maalaiskunnassa, Lapissa ja Hinnerjoella. Kirjasta piirtyy kuva siitä paikallisesta yhteiskunnasta, jossa osa esivanhemmistani eli.

Joku saattaa muistaa Kansa taisteli -lehden, joka ilmestyi vuodesta 1957 vuoteen 1986. Koko aineisto on skannattuna netissä. On mainiota, että luettavissa on myös lehteen tarjotut julkaisemattomat jutut, joita on yli 4000 kappaletta. Kirjoittajia on kaikilta tasoilta, sotamiehistä ylimpään johtoon. Kertomukset käsittelevät talvi-, jatko- ja Lapin sotaa.

Kuten olen usein kertonut, isoisäni kaatui talvisodassa 11. maaliskuuta vuonna 1940 eli sodan kolmanneksi viimeisenä päivänä. Mummoni jäi leskeksi pitämään huolta viidestä alaikäisestä lapsesta. Isoisäni kuolema satutti perhettä niin kovin, ettei hänen vaiheistaan tultu ottaneeksi lähemmin selvää. Kirjeitä oli toki tullut useita, mutta niitä piti kirjoittaa kieli keskellä suuta.

Äitini on aikuisena tehnyt jonkin verran selvityksiä, mutta työ on jäänyt kesken. Sitäpaitsi nykyään on netin avulla käytettävissä runsaasti aineistoa. Minä olen ottanut sydämenasiakseni Yrjö Jylhäsaaren sotapolun selvittämisen mahdollisimman perusteellisesti. Kansa taisteli -lehti on mainio lähde. Olen löytänyt jo monta Jalkaväkirykmentti 40:en liittyvää kertomusta.

Sotajutut eivät minua muutoin erityisemmin kiinnosta. Tosin olisi niitä hyvä aika ajoin lukea, jotta muistaa, kuinka surkeaa on rintamamiehen elämä. Näin rauhan ajan merkitys pysyy mielessä.






Ei kommentteja: