Sain tänään esimerkin siitä, mitä hyvän kierrättäminen voi olla. Minulle soitti nuorehko perheenisä, sisareni lasten serkku sieltä toiselta puolelta, joka oli kuullut sairastumisestani. Hän on sairastanut imusolmukesyövän kaksi vuotta sitten. Pitkä hoitojakso kuulosti aikamoiselta, mutta nyt hän on terve ja paremmassa kunnossa kuin koskaan.
Hän kertoi minulle seikkaperäisesti potemisen eri vaiheista ja millaista se milloinkin oli. Minulla on nyt kuva siitä, millainen lähitulevaisuuteni mahdollisesti on. Suhtaudun siihen edelleen luottavaisesti. Hän oli saanut sytostaatteja kahden viikon välein. Kolme ensimmäistä päivää kunkin annoksen saannista hän kuulosti olleen kutakuinkin kanttuvei. Sitten oli olo helpottunut ja seuraava viikko oli jo parempi. Sitten taas sama uudestaan.
Kotona oli joutunut napottamaan, koska hoidot voivat laskea valkosolujen määrää ja tämä taas huonontaa vastustuskykyä. Kiertävät taudit on näin hyvä laistaa, koska ne hidastaisivat paranemisprosessia. Hän kuulosti perusteelliselta kaverilta ja niinpä minä sain todella hyvän kuvauksen hoidon kulusta.
Hän kannusti ja lohdutti minua. Hän sai minun taistelutahtoni nousemaan. Hän sanoi myös, että voin koska vain soittaa, jos tulee mieleen jotakin kysyttävää. Ajatelkaa, että tällaisia aarteita on olemassa.
Hän kertoi, että joku nuori naisihminen, jolla oli sama takana, oli tukenut häntä samalla tavoin, kun hän oli sairastanut. Kaveri halusi nyt vuorostaan tukea minua.
Tässä kuohuvassa maailmassa on tällaistakin kauneutta, joka saattaa piileksiä varjoissa, mutta tarpeen tullen nousta sieltä säteilemään lämpöä sitä tarvitseville.
Sain kertoa hänelle olleeni hänen serkkunsa kihlajaisissa eilen.
1 kommentti:
Suurinta rakkautta on hoivaava rakkaus, välittäminen.
Lähetä kommentti