Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Morsiaimessani on hiljennysnappi


Minä ja tämänkertainen sairaalamorsiaimeni. Edellisessä postauksessani oli kuva kanyylista, jolla minut kytketään morsiaimeeni silloin, kun tiputetaan. Kuvassa morsiaimeni on koristeltu keittosuolaliuoksella, jolla huuhdotaan elimistöä.



















Morsiain on viisijalkainen. Kahdessa jalassa on jarru, mitä äkkinäinen ei helposti huomaa.

Ihanteellinen tilanne on se, potilas makaa selällään sängyssään, morsiain seisoo vieressä töpselitse seinään kytkettynä ja potilas lepuuttaa kanyylikättään patjalla.

Onneksi morsiain on varustettu akulla. Hänet voidaan vapauttaa töpselistä ja sitten menoksi. Vapauden riemu saattaa pian laimentua, koska morsiain aloittaa vikinän ensimmäisen kynnyksen kohdalla. Morsiain ilmoitaa piipittämällä, että jokin on vialla.

Ymmärtääkseni morsiain aistii, että joko pussista ei tipu  tai kanyylin kautta ei siirry verisuoneen tavaraa säädettyä vauhtia. Ja sitten inistäään.

Riipuen keneltä kysyy potilas saa painaa joko vain etupanelin oikassa alakulmassa olevaa tai sitten joko sitä tai sen yläpuolella olevaa nappia. Näillä morsiaimen saa hiljenemään. Minä tiedän, mitä kaikki tätä lukevat äijät nyt ajattelevat. Hyi teitä! Minullahan tuollainen ei tulisi mieleenkään tai tuota mitäs minä nyt tulin sanoneeksi ...





Sängyssä makaaminen on erityisen suositeltavaa silloin, kun tiputetaan sytostaatteja, jotka saattavat polttaa ihoa. Suolavesihuuhtelun aikana kuljeskeleminen ei ole yhtä riskaabelia.

Kun tiputuskone tuuppaa minuun jatkuvasti suolavettä, tiedätte mitä siitä seuraa. Minä hypään jatkuvasti pääkäytävän toisella puolella olevassa vessassa. Kello on nyt noin kymmenen illalla. Kirjanpitoni, johon minut on taas velvoitettu, olen virtsannut lähes kuusi litraa tähän mennessä.

Aina kun lähden vessaan, morsiain aloittaa piipityksen viimeistään erion ovella. Minä saan hänet hiljenemään tai sitten en saa. Hoitajat tarjoavat apuaan hyvin auliisit, kun piipityskone liikkuu tai on jossakin. Tänään tultiin jopa eriön evelle koputtamaan ja kysymään, onko kaikki kunnossa.

Ryhtyisinkö bongariksi? Naapurini, joka tosin vaikuttaa minua iäkkäämmältä, on jo ruvennut. Hänellä on sorsa. Hoitajat tuntuvat kuljettavan sitä tyhjennykselle. Onnistuisikohan delegointi?

Minun tietääkseni ei ole erikseen kielletty menemästä ulos morsiaimen kanssa. Ainakin se, että Hiltonissa olevassa tietokonepisteessä saa käydä, viittaa siihen. Jos leikkaisin aamutakissani ja morsiain mukanani Messeniuksenkadun kautta Manskulle ja suunnistaisin siitä kohti keskustaa, kuinkahan pian joku puuttuisi asiaan?


Ei kommentteja: