Piikikäs keikka tänäänkin

Tänään minulla oli lyhyt keikka Syöpäsairaalassa. Piti tosin olla vain puoli tuntia, mutta venyi, kun verisuoneni olivat hukassa. Kanyylin asettaminen oli tavanomaisen hankalaa, kun sopivaa suonta ei tahtonut löytyä. Kun virtausta ei löytynyt, ihoni pullistui välillä pistoskohdasta.

Hoitaja otti sitten konstin avuksi. Hän haki pusseja, joissa oli lämmintä nestettä sisällä, kaksi oikean käsivarteni ympärille ja yksi vasemman päälle. Kun käteni olivat lämmenneet, suonikin löytyi sitten nopeasti ja päästiin tiputushommiin.

Kun oli lyhyt keikka, valitsin kokeeksi sängyn sijasta nahkaisen valtaistuimen ja säädin kapulalla asentoni sopivaksi. Sujuihan se siinäkin.

Huoneen kaksitoista energinen vastuuhoitaja moitti minua eilen, etten ole rasvannut käsiäni. Olenkin laiskistunut rasvaushommissa, kun jalkapohjani eivät ole nikotelleet kävellessä. Vaimoni on asiasta huomautellut, mutta kuka olisi profeetta omalla maallaan. Otin onkeeni ja tänään hän huomasi sen käsistäni heti.

Eilinen lääkeviivästys aiheuttaa toimenpiteitä tai ainakin sellaisten pohtimista sairaalassa. Hyvä, että heillä on mietitty prosessi tällaisia varten. Tämä kävi ilmi, kun professori kävi ovella nakittamassa vastuuhoitajalle ns. high pron tekemistä. Oletan sen liittyvän prosessien kehittämiseen. Hoitaja onnistui torjumaan nakin ja se siirtynee eräälle toiselle.  

Viereisellä sängyllä oli noviisipotilas, jolle vastuuhoitaja selosti perusteellisesti hoitoihin liittyviä asioita. Samalla sain oppia sellaisia, jotka ovat mahdollisesti menneet ohi korvieni.

Kortisoni, jota saan hoitojen yhteydessä aiheuttaa yhtä ja toista, esimerkiksi unettomuutta. Minä herään muutaman kerran yössä. Aavistan yleensä lievää pahoinvointia ja sitä torjuakseni käyn syömässä jotakin. Useinmiten nukun pian uudestaan, mutta en aina.

Kortisoni aiheuttaa myös yliaktiivisuutta. On sitten elettävä hetkessä, kun eri suuntiin vaikuttavia mömmöjä suonissa. Opin myös, että kortisoni saa suun kuivumaan. Siitä olinkin huolissani eilen. Auttaa, kun juon runsaasti nesteitä.

Muistin tänään, että kortisoni aiheuttaa myös närästystä. Sitä olen tänään hieman oirehtinut. Kävin apteekissa täydentämässä lääkevarantoani siltä osin.

Valkosolujen väheneminen hoidon tuloksena vaikuttaa kuulemma siten, että olo on huonoimmillaan usean päivän kuluttua hoidoista. Matalapainetta tiedossa viikon loppupäähän.

Elämäni mittaan olen oppinut ottamaan lääkkeitä vasta kun on oireita. Nyt olen alkanut ymmärtää, että niitä ei tarvitse. Olo varmaan pysyy parempana, kun otan pahoinvointilääkkeitä varmuuden vuoksi ennakkoon.


Maalaus etenee hiljalleen.