Mies, joka oli appelsiini

Tapasin tänään hoitavan lääkärin. Sytostaattiannostustani pienennettiin, koska veriarvoni reagoivat niin voimakkaasti ja saan helposti suuoireita. Seuraavan hoitosyklin piti alkaa ensi maanantaina, mutta koska ei ole varmuutta veriarvojeni palautumisesta riittäviksi, käyn maanantaina verikokeissa ja hoidot alkavat tiistaina, jos arvot sallivat.

Viimeisen hoitokierroksen jälkeen saan kuulemma taas verta.

Kävimme hakemassa pyörätuolin juhannusta varten. Asiakaspalvelija kuittasi sen saman tien kahdeksi kuukaudeksi, jos kesän mittaan olisi muutakin tarvetta.


Minulla on joskus tapana kertoa lapsenlapsilleni satuja, jotka keksin samalta istumalta. Vanhempi tyttäristäni ja hänen kaksi nuorimmaistaan olivat meillä viimeistä yötä evakossa. Nyt on työt tehty täällä ja elämä alkaa uudella kotiseudulla.

Tällainen sadusta tuli. Olen tähän viritellyt sitä pikkuisen.

MIES, JOKA OLI APPELSIINI

Iida ja Simppa lähtivät kotiansa lähellä olevalle leikkikentälle. Tultuaan perille he näkiävt hämmästyksekseen miehen, joka oli pallon muotoinen, seisovan leikkikentällä. He eivät voineet pidättää uteliaisuuttaan vaan menivät juttelemaan miehen kanssa ja kysyivät, minkä vuoksi hän on tuon muotoinen.

Se johtuu siitä, että olen appelsiini, vastasi mies. Appelsiini, hämmästelivät lapset ja kysyivät, miten hänestä tuli sellainen. Minä olin kerran Espanjassa vierailemassa appelsiinfarmilla ja putosin siellä appelsiinialtaaseen. Siitähän ei vielä kukaan muutu appelsiiniksi, mutta mies kertoi, että altaassa ollut appelsiinihirviö noitui hänet appelsiiniksi ja sen jälkeen hän on ollut tällainen. Kun lapset näyttivät epäuskoisilta, hän vielä avasi paitansa nappeja ja lapset näkivät hänen ihonsa, joka oli appelsiinin kuorta.

Miksi setä seisoo täällä leikkikentällä, kysyivät lapset. Minua häiritsee, kun ihmiset tuijottavat minua ja siksi tulin tänne, kun täällä ei ollut ketään. Sitten mies heilutti lapsille ja lähti kotiin. Lapset keskittyivät leikkeihinsä.

Appelsiinimies tunsi itsensä yksinäiseksi. Hän haluaisi itselleen vaimon, mutta kaikki naiset, joita hän oli kosinut, olivat vastanneet, että hän oli kyllä rakastettava mies, mutta eivät he voineet ajatella menevänsä naimisiin appeliinin kanssa. Yksinäisyyttään torjuakseen mies oli ajatellut vierailevansa Salokankaan kaupungissa, koska siellä on veturipuisto ja nyt siellä oli sen lisäksi vielä sirkus vierailulla. Appelsiinimies rakasti vanhoja höyryvetureita. Seuraavan päivänä hän päätti toteuttaa aikeensa.

Salokankaan asemalla hän päätti mennä ensin sirkukseen. Perille tultuaan hän osti pääsylipun ja siirtyi katsomoon. Areenalla sirkuväki viritteli laitteitaan ja sirkustirehtööri touhusi heidän mukanaan. Jonkin ajan kuluttua Appelsiinimies hämmästyi, kun tirehtööri asteli suoraan häntä kohti. Anteeksi tunkeilevaisuuteni, mutta haluaisin tarjota teille työpaikkaa, virkkoi tirehtööri. Mikäs siinä, totesi Appelsiinimies, mutta riippuu palkasta. He sopivat ehdoista ja niin miehestä tuli sirkuslainen. Voisitko ajatella, että aloitat saman tien, kysyi tirehtööri ja sehän sopi. He päättivät, että mies osallistuisi Ansuklovnin esitykseen. 

Ensimmäisenä numerona oli hurja ratsastusesitys. Sirkuslaiset olivat seisaallaan villisti nelistävien hevosten selässä ja tekivät temppuja. Sitten asteli Ansuklovni areenalle valtavissa kengisssään ja pelleasussaan. Appelsiinimies kiirehti mukaan. Sopinee, että menemme yhdessä kävelemään trapetsinarulla, kysyi Ansu. Mutta enhän minä osaa, vastasi appelsiinimies pelästyneenä. Minä opetan, ei hätää, sanoi Ansu. No jos takaatte turvallisuuteni, sanoi Appelsiinimies. Toki, vastasi Ansu. Klovni jutteli mukavia yleisölle ja kuljeskeli pitkin areenaa. Sitten he kiipesivät trapetsinarun toisessa päässä olevalle lavalle. Katsot miten minä teen ja siinä opit, sanoi Ansu. Okei, vastasi Appelsiinimies hieman vapisten. 

Ansuklovni saapasteli narun puoliväliin, kääntyi ja palasi takaisin, koska oli "unohtanut" hattunsa. Niin teki myös Appelsiinimies ja kaikki sujui aivan hyvin. Seuraavaksi Ansu ajoi yksipyöräisellä narun toisessa päässä olevalle lavalle ja takaisin. Appelsiinimiehen ei auttanut kuin tehdä samoin. Puolivälissä hänen jalkansa eksyi pyörän ja köyden väliin. Hän syöksyi kauhistuneena kohti syvyyttä. "Tsum" sanoi sirkuksen turvajärjestelmä. Jostakin ilmestyi silmänräpäyksessä turvaverkko putoavan miehen alle, koppasi löysänä hänet otteeseensa ja kiristyi sitten hitaasti. Sitten verkko laskeutui areenan tasolle. Yleisö taputti villisti. Katsojat luulivat tämän kuuluvan esitykseen.

Seuraavana esiintyi sirkuksen voimamies. Ohjelmanumeron aikana ulko-ovi avautui ja sisään astui mies, joka näytti aivan banaanilta. Appelsiinimies haukkoi henkeään hämmästyneenä ja ajatteli, että joku muukin on voinut kokea jotakin samankaltaista kuin hän. Banaanimies osti pääsylipun ja marssi katsomoon. 

Ohjelma jatkui sellaisena kuin sirkuksissa on tepana. Nähtiin villieläimiäkin. Ohjelman päätyttyä sirkuslaiset alkoivat purkamaan esityksissä käytettyjä laitteita. Yleisö virtasi ulos hiljalleen. Appelsiinimies huomasi Banaanimiehen seisovan areenalla. Sirkustirehtööri oli jo pestannut hänetkin töihin.

Appesiinimies meni areenalle ja tervehti Banaanimiestä. Sirkustirehtöörikin liittyi seuraan. Tämä sanoi ajatelleensa, että molemmat hedelmämiehet voisivat suunnitella yhteisen ohjelmanumeron ja se sopikin näille. 

Kun tuli poistumisen aika hedelmämiehet lähtivät yhtä matkaa, koska olivat huomanneet, että Banaanimies asuu Veturipuiston lähellä ja sinnehän Appelsiinimies oli seuraavaksi suuntaamassa. He kävelivät ja juttelivat niitä näitä. Sitten Appelsiinimies rohkaisi mielensä ja kysyi, että onko sinulla perhettä. On toki, vaimo ja kaksi lasta, vastattiin. Ihanko totta, miten tapasit vaimosi, kysyi Appelsiinimies. Hedelmäksi muuttuneiden maailmanliiton ystäväpalvelun kautta, vastasi Banaanimies. Vaimoni on päärynä, hän lisäsi vielä. 

Appelsiinimies oli aivan ällistynyt. Hän oli luullut olevansi yksin koko maailmassa. Hedelmämiehet sopivat aloittavansa ohjelman suunnittelun seuraavana aamuna sirkuksessa. Appelsiinimies jatkoi matkaa Veturipuistoon ja vierailtuaan siellä, etsi itselleen yöpaikan paikallisesta hotellista.

Aamulla hedelmämiehet istuivat sirkuksen neuvotteluhuoneessa ja pohtivat tulevan ohjelmanumeronsa sisältöä. Yhtäkkiä ovelle koputettiin ja sisään astui määrätietoisen näköinen nainen. Päivää, sanoi hän, minä olen Laina Virtanen Tasa-arvoliitosta ja minulla on teille asiaa. Päivää, vastasivat miehet hämmästyneinä. Liittoni tehtävänä on edistää tasa-arvon toteutumista ja vastustaa rasismia, rouva Virtanen jatkoi. Olisiko teillä hetki aikaa jutella kanssani, hän kysyi. Miehet myöntelivät.

Rouva Virtanen halusi haastatella miehiä, koska arveli heidän joutuvan helposti syrjinnän ja pilkan kohteeksi. He keskustelivat aiheesta varttitunnin verran. Oletteko tietoinen Hedelmäksi muuttuneiden maailmanliitosta, kysyi Banaanimies sitten. Kyllä, he tekevät tärkeää työtä, rouva vastasi. Heiltä puuttuu tytärjärjestö Suomesta ja ehdotan, että te perustatte sellaisen, hän jatkoi. 

Miehet pohtivat asiaa hetken ja päättivät perustaa tytärjärjestön. 

Tähän asti päästiin. Nuorempi oli nukahtanut ja vanhempi oli siinä hilkulla. Tämä pyysi äitiään silittämän ja satua ei enää tarvittu.