Olen siirtynyt papanatuotantoon. Kun lisäksi veriarvot ovat riittävät, päästävät minut kotiin tänään. Voin ruveta päättelemään tätä blogini anaalivaihetta, joten tätä kestää taas lukea ruoka-aikaankin. Olen vapauttanut itseni vaippahousuista. Sen verran vauva olen vielä, että bebanthenia peppuun tehnee gutaa.
Kotona olisi kuulemma hyvä olla joku muukin. Vaimo on Turussa, mutta pääsee tulemaan tänään. Pääsisin jo puolen päivän jälkeen, mutta ilmoitin, että lähden päivällisen jälkeen. Saa vaimo peliaikaa.
Suu on varsin hyvässä kunnossa. Nämä hoitojen makuvaikutukset vain ovat kummallisia. Ruoat, joissa on jauhoja, eivät oikein maistu. Samaten makeat syötävät ja juotavat ovat alkaneet tökkiä. En tiedä, johtuuko hoidoista vai kyllästymisestä.
Painoni on pudonnut monta kiloa, mistä osa johtuu nesteen vähenemisestä kehossa. Pitäisi juoda 2,5-3 litraa päivässä. Makeat eivät maistu ja pelkkää vettäkin on tylsää lipittää. Täytyy vain yrittää. Onneksi kotiin voidaan järjestää paremmin valikoimaa kuin täällä on tarjolla. Voisin kokeilla kotikaljaa tai alkoholitonta olutta.
Sellainen pikantti yksityiskohta eristyspotilaan hoidossa, että kun sain Hesarin luettavakseni tänään, sain myös kumihanskat rikastamaan lukukokemustani. Eilisiltainen hoitaja tosin toi pelkän lehden. Ehkä siinä vähän lipsuttiin prosessikuvauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti