 |
| Kuva Joan Greenman Pixabaystä |
Venäjältä mahdollista rintamakutsua paenneet miehet kokevat luultavasti ahdistusta ja motiivien ristiriitaa. Isänmaa kutsuu tappamaan veljeskansaa.
Venäläinen patriootti kokee velvollisuutta olla tarvittaessa isänmaan palveluksessa. Hän on osa suurta kansaa ja haluaa olla yhdessä rintamassa, kun kotimaan edun katsotaan edellyttävän sotatoimia. Joitakin varmaan elähdyttää myös Venäjän valtion alueen kasvattaminen.
Todennäköisesti maaseudulla velvollisuuden täyttämisen arvostus on erityisen voimakasta, mikä asettaa paineita mahdollisille rekryyteille.
En tiedä, vannovatko venäläiset alokkaat sotilasvalan. Luultavasti vannovat. Wagner-palkkasotilaiden ei ehkä tarvitse. Vala sisältää naapurissamme luultavasti samantapaisia asioita kuin täälläkin.
Asia ei ole aivan yksinkertainen, jos kuvittelen itseni vastaavaan tilanteeseen. Kuvitellaan, että Suomi kokisi turvallisuutensa edellyttävän Viron rannikon osan valtaamista, jotta maa voisi torjua uhkaa Suomenlahdella kahdesta suunnasta. Jos olisin nuori ja kutsu tulisi, mitä tekisin?
Suomalainen sotilasvala (alhaalla) vaikuttaa tulkinnanvaraiselta. Siin puhutaan isänmaan koskemattomuuden puolustamisestata, mutta myös esivallan tai valtiojärjestyksen vastaisesta toiminnasta ilmoittamisesta. Paikkaa ei saa jättää ja saatu tehtävä on hoidettava loppuun.
Luultavasti rikkoisin sotilasvalani (kai se oli tuollainen jo 70-luvulla), jos en lähtisi Viroon.
Jatkosota oli samantapainen tilanne. Silloin Suomi valtasi Saksan rinnalla myös itseensä koskaan kuulumattomia alueita. Suomalaiset miehet lähtivät harvoja poikkeuksia lukuunottamatta rintamalle. Toki Suomi oli puun ja kuoren välissä. Jos ei olisi vapaaehtoisesti ruvettu Saksan kelkkaan, he olisivat luultavasti tulleet tänne väkisin. Päämäärä pyhittää keinot?
Suomeen tulleet sotaan joutumista välttävät venäläiset sotilaat rinnastuvat aseistakieltäytyjiin. Heillä on eettisesti hyvät perusteet. He eivät halua olla autokraattisen valtion raakalaismaisessa aggressiossa mukana. Varmaan he myös pelkäävät henkensä edestä, mikä on kovin inhimillistä. Minäkin pelkäisin.
Jotkut suomalaiset saattavat edellyttää heiltä palaamista Venäjälle muuttamaan yhteiskuntajärjestystä. Tiedämme kuitenkin, että se ei ole siellä vaaleilla mahdollista. Kapina ja vallankumous olisivat hyökkäys yhteiskuntajärjestystä vastaan. Luultavasti toimittaisiin sotilasvalaa vastaan.
Tämä on ilkeä ongelma. Moraali ja velvollisuus lyövät toisiaan poskelle.
Mitä sinä ajattelet?
Sotilasvala Suomessa:
Minä N.N. lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.
Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.
Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.
Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.
Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.
Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti