Satu Vova-sedästä

Kuva Stefan Keller Pixabaystä

Olipa kerran mahtava Vova-setä, joka johti suurta maata. Eräänä yönä hän valvoi. Uni ei ollut tullakseen. Hän tunsi jotakin outoa, josta taannoisessa vakoojakoulutuksessa oli varotettu. Hän yritti muistella opetettuja mentaaliharjoituksia, jotka voisivat auttaa. Vova yritti keskittyä niihin. "Oleellista on vain salaisen palvelun vallan säilyminen. Se on varmistettava keinolla millä hyvänsä."

Myös ajatus Purpuratorilla olevasta näköispatsaasta kiehtoi. Vova I Valloittaja!

Ponnistelusta huolimatta syyllisyyden tuntemus kaivautui esiin aina uudestaan. "Käteni ovat veriset. Kymmeniä tuhansia kuolleita. Kodittomia, vammautuneita, isättömiä, äidittömiä ja mitä vielä." 

"Kunnia maistuisi niin hyvältä, mutta miten pääsisin eroon tästä  kalvavasta tunteeesta?"

Vova ajatteli, että pitäisi laatia suunnitelma C siltä varalta, että vaiva äityisi sietämättömäksi. "Kaikkea aiheuttamaani tuhoa en voi mitenkään korvata, mutta voisin tehdä parhaani tilanteen korjaamiseksi. Kun A ei tunnu toimivan ja myös B menisi luultavasti mönkään, täyskäännös voisi muuttaa kaiken."

"Voisinko jäädä historiaan keisarina, joka päätti lopettaa pahanteon ja alkoi toimia oman kansansa ja koko maailman parhaaksi?"

"Lännen arvostus tuntuisi niin hyvältä. Pitävät siellä tärkeinä demokratiaa ynnä muita sellaisia pehmojuttuja. Jospa niissä on sittenkin jotakin tärkeää." 

"Suurin haaste olisi saavuttaa lännen luottamus. Se olisi urotyö, joka muistetaan."

"Alkajaisiksi voisin julistaa aselevon tämänhetkiselle rintamalle. Sitten joukot voitaisiin vetää alkuperäisten rajojen taakse. Sitten koko maan armeija voitaisiin siirtää kauas itään. Ei kun ei, mahtava kumppani voisi hermostua. No, on meillä lääniä."

"Kai nämä pitäisi hyväksyttää parlamentilla, mutta eivät ne ole ennenkään vastustelleet."

"Maamme olisi syytä ottaa vastuulleen hyökkäyksemme uhrivaltion jälleenrakentaminen ja sodasta kärsineiden huoltaminen. Mistä varat? Jospa asian voisi hoitaa siten, että kyseinen maa saisi ilmaiseksi 80 prosenttia öljystämme ja maakaasustamme siihen asti, että jälleenrakennus on saatu päätökseen ja maa on siirtynyt kokonaan omavaraiseen uusiutuvan energian käyttöön." 

"Maamme tekisi myös suunnitelman, miten voisi siirtyä uusiutuviin tasatahtia lännen kanssa."

"Omaan maahan pitäisi saada sananvapaus, vapaat vaalit ja riippumaton oikeuslaitos. Muutos olisi suuri haaste koko kansalle. Vapautettu media pitäköön huolen tällaisten uutuuksien markkinoinnista. Lähihistorian tutkimukseen panostettaisiin varoja. Lisäksi voitaisiin järjestää laajasti sopeutumiskursseja, joille kansalaiset voisivat halutessaan osallistua." 

"Muutosta voitaisiin tukea valtiollisella kampanjalla 'Tulevaisuus takaisin'."

"Voisin pitää virkani tämän kauden. jotta voin varmistaa muutosprosessin alkamisen. Haagiin pitäisi mennä selvittämään, onko siellä vaatimuksia tulevaisuuteni suhteen. Jospa heille sopisi, että saisin kärsiä mahdollisen tuomioni jollakin leirillä jossakin kaukana korvessa. Toivoisin, että saisin kalastaa ja kirjoittaa muistelmiani."

"Mutta entä raharikkaat ja vakoilijat? Ensiksi mainitut voisivat pitää karkkinsa, mutta vain toistaiseksi. Heille myönnettäisiin heidän omaisuutensa kokoinen laina, jonka heidän pitäisi maksaa pitkän ajan kuluessa takaisin. Tämä koskisi minuakin. Vakoojista sekä keisarillisesta kaartista luotaisiin kaikkien käytettävissä oleva tietokanta, jossa on kunkin henkilön kuva, asema ja lyhyt selostus toiminnasta. Molemmille ryhmille tarjottaisiin mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin."

"Korruptiosta määrättäisiin ankarat rangaistukset. Perustettaisiin puhelinpalvelu, johon kansalaiset voisivat ilmottaa havaitsemastaan korruptiosta. Osa agenteista voitaisiin kouluttaa valvomaan korruptiolakien noudattamista."

"Talousjärjestelmän muutoksen onnistumiseksi palkattaisiin kymmenen taloustieteen nobelistia neuvomaan uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa."

"Mutta entä luottamuksen palauttaminen. Minä voisin käydä tärkeimmissä maissa anteeksipyyntömatkalla, jos päästävät. Samalla voisin esitellä uudistusajatuksiani. Voisin lupautua raportoimaan edistymisestäni ja sitä voisi valvoa myös jokin Maailman liiton toimielin."

"Armeijaa kehitettäisiin maltillisesti. Tarvittaessa maahan voitaisiin päästää rauhanturvaajia. Aseistariisumisneuvottelut käynnistettäisiin merkittäviempien sotilasmahtien kanssa."

"Jotta maahan saataisiin työtä, mahdolliset ulkomaiset investoinnit suojattaisiin johonkin luotettavaan maahan sijoitettavalla rahastolla. Yhteisriippuvuutta kehitettäisiin maltillisesti."

"Onpa tässä puuhaa. Riittääkö loppuelämäni mihinkään. Tuntuisi mukavalta kuitenkin uudistua ja päästä itse aiheuttamastani pulasta. Kuinka kukaan pystyisi antamaan minulle anteeksi."

"Ai niin, se ilmastonmuutos. Sekin pitäisi ottaa tosissaan."

Vova-sedän silmät alkoivat lupsua. Ennen nukahtamista hän ehti pohtia, miltä nämä ajatukset kuulostaisivat aamulla.