Veritaudit-kirjassa luetellaan kaaviossa allogeeniseen siirteeseen liittyvät keskeiset komplikaatiot. Ne ovat akuutti ja krooninen käänteishyljintä, bakteerit, pneumokokki, CMV (sytomegalovirus), EBV (Epstein-Barrin virus), vyöruusu, aspergillus, pneumocystis jiroveci, VOD (maksan veno-okklusiivinen tauti), TTP (tromboottinen trombosytopeeninen purppura) sekä obstruktiivinen bronkioliitti.
Kaaviossa esitetään myös näiden ongelmien tavanomaiset ajoitukset skaalalla nollasta kahteenkymmeneenneljään kuukauteen.
Kaavion mukaan minun on vielä parin kuukauden ajan mahdollisuus saada akuutteja käänteishyljintäoireita. Alttius kroonisille jatkuu skaalan loppuun ja ylikin. Minulla oli tällainen ihollani, mutta näyttää kadonneen.
Alttius bakteereille näyttää olevan ohi.
Pneumokokin voin saada kahden vuoden rajapyykkiin saakka ja ylikin. Kyseinen ötökkä voi tuoda jopa keuhkokuumeen tai aivokalvontulehduksen.
CMV:n ja EBV:n olen jo potenut viime kesänä. Silloin minulla oli myös stafylokokki-bakteeri. En tiedä, kehittyikö minulle silloin immuniteettia näihin.
Vyöruusualttius ilmeisesti vähenee kahdentoista kuukauden tolpan jälkeen, mutta jatkuu yli skaalan.
Aspergillusalttius jatkuus 15 kuukauden tolpalle ja pneumocystis jiroveci (keuhkokuume) vuoden tolpan tienoille.
VOD ja TTP liittyvät pienten verisuonien vaurioihin. Vaara-aika on minulla ohi.
Obstruktiivisen bronkioliitin jakso on alkanut minulla joulukuussa. Alttius jatkuu yli skaalan. Kyseessä lienee ahtauttava keuhkoputken tulehdus.
Veritaudit 2007, toimittajat: Tapani Ruutu, Allan Rajamäki, Riitta Lassila ja Kimmo Porkka.
2 kommenttia:
Ottamatta kantaa kirjan tekstiin, jota en ole lukenut, mutta tämän kirjoituksen perusteella kiinnitin huomiota ajatustasolla olevaan logiikkaan, joka usein näissä hommissa menee metsään. Eli mainitset, että on "mahdollista saada". Kumminkin logiikka näissä asioissa hyvin pitkälle pohjautuu todennäköisyyteen, jolloin todennäköisyys saada olisi ehkä parempi näkökulma asiaan.
Mahdollisuus saada oire myös mainitsemasi ajanjakson jälkeen on varmasti todennäköistä ja vaihtelu eri ihmisten välillä saattaa olla suurtakin. Sen sijaan todennäköisin aika saada oire on tuo mainittu ajanjakso. Vai onko kirjassa nimenomaisesti poissuljettu tämä näkökulma?
Myös lause "alttiusbakteereille näyttä äolevan ohi" varmasti tilastollisesti voi pitää paikkaansa, mutta uskoisin, että todellisuudessa muuttujia on hurjasti enemmän ja aika ei näistä ole määräävin. Tämä vaan saattaa aiheuttaa asiasta ja hoitoprosessista tietämättömille suuriakin harhaluuloja, koska asiat todella eivät ole ihan noin yksinkertaisia.
Kiitos kommentistasi. Todennäköisyyksiin kaavio varmaan perustuu ja varianssia varmaan riittää. Kaaviossa ilmineerataan jaksoja yhtenäisellä ja katkoviivalla. Tulkitsen katkoviivan tarkoittavan alempaa todennäköisyyttä. Bakteerijakso ilmaistaan pelkällä katkoviivalla ja se sijoittuu ensimmäisiin viiteen kuukauteen. Varmaan todennäköisyyteni saada nyt jokin bakteeri on vähintään sama kuin kellä tahansa.
Lähetä kommentti