Lymfoomasta selvinnyt, akuutista leukemiasta toipuva mies rakentaa uutta taiteilijaelämää

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Läppärini on kuollut

Harjoittelen läppäritöntä elämää. Laite on nyt huollossa tutkittavana. Vinkaisu ja ruutuvalo, enempää eloa en siihen saanut.

Kännykälläni (Honor 9) voi tehdä hämmästyttävän paljon, mutta kunnon näppäimistö puuttuu. Osaan kohtuullisen hyvin käyttää kymmensormijärjestelmää, joten kahteen peukaloon tai yhteen etusormeen tyytyminen ei ole vaihtoehto.

Tietotekniikan maailmassa joutuu usein kummallisiin ongelmatilanteisiin. Voin päivittää tätä blogiani, jos en kirjaudu sisään käyttämällä kännykkään ladattua Blogger-sovellusta vaan hakeutumalla googlaamalla suoraan alustalle. Kun yritän liittää artikkeliini kuvia kännykästäni, minulle tarjotaan kuviani vuosilta 2013 - 2015, jolloin minulla ei edes ollut tätä kännykkää. Niiden täytyy olla SIM-kortilla. Kännykällä ottamiani kuvia en saa liitetyksi, paitsi muutamaa, jotka ovat jo blogissa. Ne löytyvät Google-arkistosta.

Kun käytän kännykkään lataamaani Blogger-appia, pääsen joihinkin vanhoihin blogeihini. Ilmeisesti tunaroin ladatessani ohjelmaa.

Saan välillä lainata vaimoni läppäriä, joka tosin sekin simputtaa minua, koska käytän vierasaluetta. Laite ei tallenna tunnuksiani eikä salasanojani. Kun kirjaudun sähköpostiini, järjestelmä ei tyydy tunnukseeni ja salasanaani. Se vaatii tunnuslukua, jonka väittää lähettäneensä laitteisiini. No, läppärini voi huonosti ja kännykästäni sitä ei löydy. Minun on jokaisella kirjauksella pyydettävä puhelua Applelta, jolloin minulle kerrotaan tarvittava tunnusluku. Kerran saatu ei kelpaa seuraavalla kerralla. Tänne blogiini pääsen onneksi käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Varmaan tähän vaimoni Macbookiin voi luoda oman alueen, jolloin käyttäminen olisi luultavasti helpompaa.

Olen selvittänyt, että kotivakuutuksesta ei ole iloa. Tietokoneiden arvo putoaa kovin nopeasti. Tässä  tapauksessa se on kymmenen prosenttia ja oma vastuu on 200 euroa.

Uusi vastaava on niin kallis, että en oikein raskisi, mutta on ehkä vain raskittava. Microsoftin Surface tuntuu kiinnostavalta vaihtoehdolta, mutta hintava sekin tuntuu olevan. Toivomani ominaisuudet näyttävät kummassakin tapauksessa nostavan hinnan kahden ja puolen tuhannen tienoille. Vanhassa koneessa ollut 256 gigatavun levymuisti ei tuntunut riittävältä videoiden editointiin. Prosessorikin saisi mielellään olla mahdollisimman virkeä.

Käytän mielelläni tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia, mutta ollakseni kunnon nörtti, kykyrakenteeni on vääränlainen.

Tätä kirjoittaessani minulle soitettiin huollosta. Läppärini on tuhoutunut lähes täydellisesti. Tietojakaan siitä ei saisi, mutta onneksi minulla on kohtuulliset varmistukset. Laitteen korjaaminen maksaisi enemmän kuin uusi.

On ostettava uusi laite. Jos kunnon konetta voisi käyttää 5-10 vuotta, onnistuisinko olemaan niin pitkään käyttämättä sitä kiukaana?

Tämä on ankara opetus minulle. Tuhon sai aikaan yksi lasillinen vettä. Olkaa varovaisia, kun käytätte läppäriänne.




Ei kommentteja: