"Eläköön se pieni ero"

Unen tarvetta

Nousin tänään aikaisemmin kuin muina aamuina. Olen tuntenut itseni kovin väsyneeksi. Ilmeisesti noille aamunukkumisille on ollut tarvetta. Täytyy yrittää nukkua päiväunet, että jaksan matkustaa Budapestiin illalla.

Karvat

Partani roihuaa jo sen verran, että olisi syytä ajaa se. Kutiseekin. Poskillanikin on hieman vaalea karvoitusta. Päälaella erottuu hento pystäri.

Perheystävyyden dynamiikka

Olen pohdiskellut viime aikoina perheystävyyden dynamiikkaa. Ajattelen lähinnä aikuisten vuorovaikutusta. Useat ystävät asuvat aika kaukana ja heitä tapaamme harvoin. Keskustelut liikkuvat yleensä hyvin turvallisissa aiheissa, mikä koskee myös osaa lähempänä asuvia perheystäviä. Hyvä niin. Tapaamiset ovat tunnelmaltaan oikein lämpimiä.

Harvalukuisempia ovat ystävät, joiden kanssa voidaa kääntää takki nurin, puhua hyvinkin delikaateista asioista. Parhaimmillaan tämä koskee kaikkia neljää. Voidaan yhdessä yrittää ratkoa vaikkapa taloudellisia ongelmia.

Sanotaan, että sukupuolten välillä ajattelussa on eroa ja se lienee totta. "Eläköön se pieni ero". Joskus saattaa käydä niin, että puolisko ei ymmärrä kumppaniaan vaikka kuinka yrittäisi. Ihanteellisimmillaan perheystävyys voisi toimia niin, että ymmärtämätön mies voisi soittaa ystäväpariskunnan rouvalle ja pyytää tulkinta-apua. Tai ymmärtämätön vaimo ystäväpariskunnan maskuliiniselle osapuolelle. Utopiaa?

Olen ollut huomaavinani, että joissakin perheystävyyksissä suhde painottuu sukupuoliakselille . Voi olla, että tapaamisissa ovat miehet enemmän äänessä ja naiset pikemmin kuuntelevat. Tai päinvastoin.

Voi olla niin, että naiset tai miehet ovat keskenään avoimempia kuin muut. Tällainen syvällinen ystävyys ilmenee usein tiiviinä yhteydenpitona myös kyläilyjen välillä. Aiheet voivat olla hyvinkin vakavia. Kyläilyissä pysytellään turvallisemmilla vesillä. Perheystävyys sisältää kaksi tasoa. Kun samansukupuoliset sattuvat naamakkain ja avaavat sydämensä, kolmas paikalle tullut saattaa tuntea itsensä häiriköksi ja vetäytyy autotalliin tai ompeluksien pariin (nyt minua voidaan syyttää stereotypioista, mutta huomatkaa etten sanonut, kuka vetäytyy ja minne). Tällainen voi johtua myös siitä, että keskustelun aihepiiri ei kiinnosta.

Mielestäni ei ole tarpeen eikä varmaan mahdollistakaan, että kaikki perheystävyydet siirtyisivät turvatasolta syväsellaiselle. Kaikille versioille on sijansa. Kaksitasoisuus varmasti joskus jotakuta neljästä häiritsee, mutta sitä lienee hyvä oppia sietämään.

Nyt sukellan taas stereotypiaan. Olen kuullut sanonnan, että hyvältä mieheltä peitetään yksi silmä, mutta huonolta kaksi. Sanokaapa pitääkö paikkansa.