Yhden hengen ihmiskokeeni meni pieleen. Jätin unilääkkeen ottamatta ja valvoin aamuyöhön. Tein mindfullness -harjoituksen. Tiedättehän, siinähän ajatellaan läpi kaikki ruumiin kohdat alkaen varpaista. Ei auttanut. Neuvotaan ettei pidä vain sängyssä makailla vaan tehdä jotakin välillä. Luin yhden kirjan loppuun. Myöhemmin tein yhden krypton. Unta vaan ei kuulunut.
Keittiöstä kuuluu välillä pikku napsahduksia. En tiedä, mistä ne tulevat. Olin jossakin vaiheessa vaipumassa uneen, kun tuollainen ääni palautti minut hereille. Harmi. Valvominen jatkui.
Vaimoni tarvitsee vähemmän unta kuin minä. Niinpä hän valvoo pitkään. Tässä yksiössä olemme samassa tilassa ja seinälamppu valaisee hieman hänen puuhatessaa läppärin seurassa. Hänen tultua nukkumaan lamppu sammui, mutta uni tullut sittenkään. Vaimoni nukahti melkein heti, mutta heräsi myöhemmin. Söimme yhdessä yöpalaa.
Olen lukenut jostakin Ben Furmanin kirjasta, että eräältä unettomuudesta kärsivältä mieheltä kysyttiin, mikä on epämiellyttävintä puuhaa hänen mielestään. Vastaus oli lattioiden kuuraus. Reseptiksi määrättiin kodin lattioiden kuuraaminen, jollei uni tule tiettyyn aikaan mennessä. Konstin kerrottiin tepsineen. Minusta tuo kuulostaa uskomattomalta. Luulisin itse jännittäväni todella unen tuloa tuollaisessa tilanteessa.
On omituista, että päivällä tunnen voivani nukahtaa melkein milloin vain, mutta yöllä en millään. Ihan kuin päivällä pitkälle mentyäni joki aine laskeutuisi aivojen siitä osasta, joka on ylinnä, ja tainnuttaisi uneen. Yöllä se tuntuu olevan kadoksissa. Onko syöpä tai hoidot saaneet jotkut uneen vaikuttavat aivokemikaalit sekaisin?
Kai minun on mentävä lääkäriin puhumaan ongelmastani. Tosin en tiedä, voiko asiaa auttaa muulla kuin unilääkkeillä, jos kyseessä on syövän ja hoitojen aiheuttama syvä uupumus.
8 kommenttia:
Heippa,
tänään oli HS:n mielipidekirjoituksissa kirjoitus syöpäpotilaan psyykeenhoidosta.
Toivottavasti kirjoitus saa vastineita.
T.Minna
Itse olen kärsinyt uniongelmista "aina", lähinnä nukahtamisen vaikeudesta ja liian pinnallisesta unesta. Varmasti osin opittu nukkumisen tapa, mutta varmasti myös elimellistä, sillä ongelman ollessa pahimmillaan minulta löydettiin myös aivokasvain. Paras apu minkä itse olen löytänyt melatoniinin ja ajoittaisten nukahtamislääkkeiden lisäksi on kuulosuojaimet. Ei mitkään tulpat vaan rehelliset suojaimet, Peltorit. Risahdusten ja rasahdusten pois blokkaaminen auttaa kummasti ja uni ei katkeile niin helposti, myös nukahtaminen on aavistuksen helpompaa.
Tarpeellinen aihe. Toivotaan ottaa tulta.
Eikö kuulosuojaimet ole hankalat, jos haluaa nukkua kyljellään? Minusta tavalliset korvatulpatkin ovat aika hyvät nyt, kun olen oppinut laittaan ne oikein korviin.
Käytän apuna riittävän pehmeää ja lurppanaa ("huonoa") tyynyä, jonka saa muotoiltua ja mytättyä niin, ettei suojaimet paina. Tietysti ne jonkin verran painavat, mutta se on itselleni pienempi haitta verrattuna jatkuvaan heräilyyn. Olen lukuisia erilaisia tulppia kokeillut ja itse koen kuulosuojainten peittoavan tulpat vaimennustasossa ylivoimaisesti. Mutta hyvä jos sinulla tulpat toimivat!
Hienoa, että olet löytänyt noin toimivan ratkaisun. En ole normaalisti hyvin herkkä pienille äänille, mutta kai kun olen jollakin tavoin ylikierroksilla tai liian väsynyt, herkkyys lisääntyy.
Hiljaa
:)
Lähetä kommentti