Näin kävi

Tänään tapasimme eri lääkärin kuin viime kontrollikäynnillä. Hän oli hyvin nopea, perusteellinen ja pätevä. Hän tutki minut hyvin perusteellisesti. Sanoin jo alussa, että on ollut puheena päättää tänään paluustani töihin ja että toivoisin nilkkani tilan selvitettävän. Hän palasi näihin, kun niiden vuoro tuli.

Ihoni punottaa edelleen ylärinnasta, mutta oireet ovat huomattavasti laantuneet. Myös kaulassa partarajan tuntumassa on laikkuja.

Lääkäri tenttasi tarkoin minua mahani toiminnasta. Hän korosti asian tärkeyttä. Käänteishyljintä voi ilmetä myös sisäelimissä. Tiedän, että pahimmillaan käänteishyljintä voi olla kohtalokasta. Hän kehotti ottamaan yhteyden, jos muutoksia tapahtuu. Niihin on varmaan hyvä tarttua välittömästi.

Verikokeen tulokset olivat parantuneet. Ymmärsin, että käänteishyljinnän hoito on toiminut. Neutrofiiliarvo on kohonnut eli olen hieman aiempaa immuunimpi.

Kreatiiniarvo oli alle 90. Olen ryypännyt riittävästi. Saman pitää jatkua.

Luuntiheysmittauksen tulokset osoittivat, että minulla on lonkan kaulassa osteopeniaa. Se tarkoittaa normaalin ja osteoporoosin välistä tilaa. Johtuu hoidoista. Lannerangassa sitä ei näkynyt.

Lääkäri laittoi minulle lähetteen röntgeniin.

Luuydinnäytteen syvin analyysi ei ollut valmistunut, mutta olen edelleen morfologisessa remissiossa. Tilanne on erittäin hyvä. Jäännöstaudista ei näy merkkejä.

En muistanut mainita lääkärille, että olen pari kolme kertaa tuntenut pistävää kipua vasemman korvani tienoilla. Ei se niin pahalta ole tuntunut kuin jos painettaisiin piikillä päähän, mutta sellaista se muistuttaa. Ehkä se ei ole vakavaa. Menee aina nopeasti ohi. Olen oppinut, että syöpähoitoihin voi liittyä mitä vain.

Juttelimme työhön palaamisesta. Lääkäri oli heti sitä mieltä, että sairauslomaa jatketaan maaliskuun loppuun. Toipumisprosessi on kesken. Käsitin, että käänteishyljintäoireet ovat muuttaneet tilanteen.

Kerroin, että saavutan vanhuuseläkeiän kesäkuussa. Hän päätti kirjoittaa sairausloman syntymäpäivääni saakka. Siis tuosta noin vain. Isällä saattoi olla samantapaiset tunteet, kun lääkäri aikoinaan sanoi kirjoittavansa hänet eläkkeelle. Tunsin itseni aika pöllämystyneeksi. Tässäkö työurani oli.

Lääkäri tarkasteli asiaa kokonaisvaltaisesti. Hän sanoi, ettei ketään pitäisi palauttaa työhön kahdeksi kuukaudeksi. Se ei olisi mielekästä myöskään opettajan työn kannalta. Hän oli päättänyt asian.

Minä tunsin oloni epävarmaksi. Ajattelin, että minun pitää hoitaa "työvelvollisuuteni" loppuun. Jos minut voitaisiin katsoa kevätpuolella työkuntoiseksi, voisin palata. Ymmärrän toki, että työnantajani näkökulmasta on hankalaa, jos olen yli puolet kevätkaudesta eläkkeellä ja palaan loppuajaksi töihin. Lääkäri suostui siihen, että loma kirjataan maaliskuun loppuun astia ja sitä ennen tilanne arvioidaan uudestaan. Toimin omatuntoni mukaan.

Minulle annettiin kaksi rokotusta istunnon jälkeen. Kumpikin olkavarsi sai omansa. Ne olivat prevenar 13 (aivokalvotulehdus, keuhkokuume ja muita tulehduksia) ja vitosrokote (mm. hinkuyskä, jäykkäkouristus ja kurkkumätä). Hyvä että saan lisää suojaa. Ainakin kurkkumätä on paha tauti. Siihen kuoltiin ennen vanhaan

Minun lapsuudessani rokotuksia saatiin monessa erässä. Nyt niitä annetaan yhdistelminä.

Pistokset eivät tuntuneet kovin kipeiltä. Niiden aiheuttama hetkellinen paine tuntui enemmän.

Pistoksista voi seurata kuumeilua ja muutakin. Jos niin käy, minun ei tarvitse lähteä päivystykseen.

Seuraava kontrollitapaaminen on tammikuussa. Parin viikon päästä otetaan taas verikoe.

Menin seuraavaksi päiväpoliklinikalle. Minun oli määrä saada Zometa-infuusio. Se vahvistaa luitani. Auttaa osteopeniaan. Sovimme kuitenkin, että käyn ensin röntgenissä. Niin tein ja hain samalla autosta lukemista. Radiologi katsoo kuvat ja hematologi palaa asiaan.

Olikodikasta olla Torni- ja Kolmiosairaaloissa. Olen kulkenut pitkin ja poikin noissa sairaaloissa ja muuallakin Meikussa. Olen viettänyt paljon aikaa osastoilla. Oli myös mukava nähdä tuttua väkeä. Olin otettu, kun eräs hoitaja päivitteli, kuinka hyvältä näytän. Toinenkin puhui siihen suuntaan.

Kuulin, että tiputus voi aiheuttaa samantapaisia oireita kuin saamani rokotukset. Jos kuume nousee 38 asteeseen, on lähdettävä päivystykseen. Miten erotan, mistä mikin johtuu. Lähdettävä kai on, jos lämpö kiipeää kynnyksen yli. Jos/kun kuume ilmaantuu sopivaan aikaan, voin soittaa ensin hematologian poliklinikalle.

Luulen, että hoitajat saavat tyydytystä siitä, että potilaat toipuvat.

Olen erinomaisen järjestelmän huomassa.

Olimme päättäneet vaimoni kanssa juhlistaa päivää käymällä kahvilla. Jätin hänet Pohjois-Espan ja Kluuvarin kulmaan ja vein auton Etelä-Espalle parkkiin. Espan puistossa iso ja lihava mies otti kuvia Runebergin juurella olevista led-poroja jalustimella olevalla pikkurisella kamerallaan. Kiersin hänen sivulleen ryhtyäkseni samaan hommaan.

Syntyi keskustelu, jonka sisältö oli suunnilleen seuraavanlainen.

Mies: (viitaten poroihin): Very good
Minä: Yes
Mies: This is the statue of Runeberg
Minä: Yes it is
Mies: Do you know Runeberg?
Minä: Runeberg, yes I do
Mies (yllättyneen ilahtuneena): Where are you from?
Minä: I'm Finnish
Mies: Ai, näytät niin ulkomaalaiselta.

Juttelimme aiheesta Fazerin kahvilassa. Minä kiittelin vaimoani minun minun pukemisestani niin, että minua luullaan ulkomaalaisksi. Hän muistutti, että minulla on ulkomaalaisia geenejä. Ai niin, missähän hyväntekijäni kulkee. No ehkä pikemmin ulkomaalaisia soluja.

Fazer taitaa olla tunnelmaltaan mannermaisin kahvila Helsingissä. Mielestäni Bulevardin Ekberg, Pohjois-Espan Strindberg ja saman kadun Cafe Esplanade eivät yllä samaan ilmapiiriin. Kahdessa viimeisessä en tosin ole käynyt pitkään aikaan. Saan vain muistikuvan toisesta mieleeni. Olenkohan oikeasti käynyt molemmissa. Niillä oli jotakin kinaa nimistään silloin, kun ne muistuttivat toisiaan. Sitten toinen antoi periksi ja muuttui Strindbergiksi. En ole tainnut käydä paikassa ainakaan, kun se on kantanut tätä uutta nimeään. Mannermaisuusjärjestykseni taitaa olla hieman epäreilu.

Istuimme rauhassa. Nautimme kermakaakaosta, kofeiinittomasta cappuccinosta ja croissanteista. Kahvila oli täynnä tunnelmallista puheensorinaa. Juttelimme kuin nuoripari. Vaimoni näytti oikein viehättävältä.