Tärkeä matka

Matka oli antoisa. Kävin siis veljeni kanssa Kinnulassa viikonloppuna.

Sain tavara ihanan äitini ja rakkaan isäni, hienon miehen. Sain viettää muutoinkin aikaa lähisukuni seurassa.

Ajoimme menomatkalla Hämeen sydänmaiden halki. Meillä oli veljeni kanssa mainio tilaisuus keskustella rauhassa siitä ja tästä. Juttuihimme uppoutuneina eräs risteys jäi huomaamatta ja löysimme itsemme erinäisten käännösten jälkeen Eräjärven maisemista. En tiedä, olinko koskaan ennen kuullut tuollaisen paikan nimeä. Suomessa on oltava Eräjärvi. Kahdesta sanasta muodostuvan nimeen on pakkautunut jotakin merkittävää suomalaisuuden menneisyydestä.

Suomalaiselle maaseudulle luonteenomaiset puukirkko ja erillinen tapuli seisovat keskuskylässä. Maisemiinn on jäänyt puisia pää- ja ulkorakennuksia ohikulkijain ihasteltaviksi. Jonkin vanhan talousrakennuksen hirret olivat vetäytyneet niin, että raot näkyivät. Olisi mukava joskus pyöräillä tuolla seudulla.

On mahdollista, että olen joskus pyöräillyt Eräjärven tienoilla. Kuten olen kertonut, meitä oli muutama nurmijärveläinen poika, jotka teimme aikoinaan erään aikuisen johdolla retken Hämeen halki Nurmijärveltä Jyväskylään, sieltä laivalla Lahteen, josta poljimme kohti kotia. Paikkakunnat eivät ole jääneet mieleeni.

Jos Eräjärveä ei olisi, se pitäisi perustaa. On se niin hieno nimi. Tosin nykyaikana luotuna nimellä ei olisi vankkaa identiteettiä. Eräjärvi on ollut kunta, mutta nykyään se kuuluu Oriveteen.

Kinnulassa meitä oli paikalla parhaimmillaan neljä sisarusta viidestä. Oli hieno istua ja vaihtaa kuulumisia.

Ajoimme eilen takaisin. Olin  ratissa kumpaankin suuntaan hyvän siivun matkasta. Veljeni on läpeensä automies. Minä en ymmärrä nelipyöräisistä paljoakaan. Hänellä on hieno Mersu. Minulla oli tekemistä nopeuden hallinnassa, kun olen tottunut kaasupolkimen käyttöön. Mihin päin viikseä pitikään liikuttaa, että nopeus lukittuu. Sipaisu ylös niin vauhtiin tulee pykälä lisää. Ponnekkaampi liike nostaa nopeutta kympillä. Kaikkien autojen nopeusmittarit näyttävät yläkanttiin. Ne tehdään tarkoituksella sellaisiksi. Niinpä piti seurata navigaattorista, mikä on todellinen nopeus ja tikuttaa säätö kohdalleen.

Kun opettelin viiksen käyttöä, en aina huomannut nopeusrajoituskylttiä. Kun veljeni ilmoitti asiasta,  sain lisää askaretta.

Söimme karkkia. Veljeni osti yhdellä pysähdyksellä myös alatoopia eli lihahyytelöä. Se sopi suolapalaksi, koska tytinä kuuluu lapsuusmuistoihimme. Äitimme teki sitä itsekin, mutta kaupastakin sitä aikoinaan kannettiin kotikaappiimme.

Iso auto lipui tasaisesti. Kun siirryin viimeisellä pysähdyksellä oman pikkuisen automme rattiin, oli kuin olisin alkanut työntää kottikärryjä. Olimme poimineet vaimoni mukaan Hyvinkäältä.

Pieni viisari taivalsi kohti kahtatoista, kun saavuimme vaimoni kanssa kotiin. Vireeni ei ollut sopiva nukkumiseen. Tämmöinen tapaaminen voi olla opettavainen. Olin saanut uuden näkökulman erääseen mieltäni askarruttavaan asiaan. Pengoin tietoja netistä. Kävelin yön tunteina huoneesta toiseen mietiskellen ja koin valaistuvani. Näky ei ole enää yhtä kirkas kuin yöllä, mutta olen saanut ajattelemisen aihetta. Sisarustapaaminen on yksi mahdollisuus itsetuntemuksen lisäämiseen.