Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 13. marraskuuta 2017

Hessupappa muuttuvassa maailmassa



Elämäni aikana on tapahtunut monia isoja muutoksia. Hevosia ei näe enää teillä. Heinäseipäät ovat muuttuneet valkoisiksi pillereiksi. Melkein jokaisella vauvasta vaariin on puhelin taskussaan. Pankista ei tarvitse käydä hakemassa käteistä. Ruokakaupoissa on tarjolla runsaudenpula.

Lidlissä huomioni kiinnitti pussi, jossa oli eri värisiä porkkanoita. Pitihän se ostaa. Eivät olleet sekundaporkkanoita, koska pussin kyljessä lukee värimix.


Miten porkkana voi olla punajuuren värinen? Onko tämä jotakin geenimuuntelua?



Kaiken kukkuraksi punajuuren värisen porkkanan sisällä oli tavallinen oranssi porkkana. Ihan ne samaa porkkanaa kuitenkin tuntuivat olevan.


Minusta tuntui kuin pintakerros olisi hieman maistunut punajuurelta, mutta saattoi olla kuvittelua.




Keltaisen porkkanan sisällä oli sitä samaa keltaista.




Keltainen maistui aika miedolta, mutta saattaa olla luontaista vaihtelua.


Mitähän seuraavaksi saan ihmetellä? Ehkä jossakin on jo myynnissä vesimeloneja, jotka ovat päältä punaisia ja sisältä vihreitä.


Meillä oli vilkas viikonloppu. Vaimoni oli oli houkutellut kymmenen elämäkerran kirjoittajaa kadun toisella puolella olevaan roomalaiskatoliseen luostariin. Saivat majoittua sinne ja siellä kurssikin pidettiin.

Nuoremman tyttäreni perhe sattui vierailulle samana viikonloppuna. Olihan eilen isänpäiväkin. Meidät oli kutsuttu kuopuksemme perheeseen sunnuntai-iltapäiväksi. Asuvat Turun Kärsämäessä - vai onko se Kaerlaa vai kenties Takakirvestä. Toki loviisalaiset mukaan, kun täällä ovat.

Vanhin poikamme soitti lauantaina Helsingistä. Hän oli aikeissa tulla perheineen sunnuntaina vierailulle. Sovittiin niin, että tulevat meille lounaalle ja jatkamme sitten yhdessä kuopuksen huusholliin.

Kuopuksen huumoria

Elämäkerturit vierailivat luonamme lauantai-iltana. Oikein mukavaa porukkaa olivat.

Naantalilainenkin sukuhaaramme oli saanut mahtumaan sunnuntai-iltapäivän ohjelmaansa visiittiajan ja tapasimme heidätkin kuopukselassa.

Eilisestä muovautui lähes puoli-improvisoitu sukukokous. Olisipa ketjureaktio käynnistynyt aikaisemmin, niin ehkä olisimme saaneet vielä yhden perheen mukaan.

Olipa säpinäinen mutta antoisa viikonloppu.




3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Punainen (tai violetti) porkkana on itseasiassa joskus ennen ollut se tavallinen porkkana. Värjää muuten aika hyvin esim. keiton tuo punainen! Sama kokemus itsellä että maku oli hiukan erilainen. https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/suositun-vihanneksen-hammastyttava-tarina-miksi-porkkanat-ovat-oransseja/5636776#gs.4UpV4fc

Anonyymi kirjoitti...

Meillä tuli violettia makkarakeittoa, kun laitoin noita tummia porkkanoita siihen. Hyvälle maistui silti :) En ole nähnyt vielä kuvailemaasi vesimelonia, mutta yllätyin kyllä loppukesällä halkaistessani ostamani vesimelonin. Se olikin sisältä keltainen!
-Marie

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos viesteistänne porkkanakaverit! Maailma on ihmeellinen. Että jokin outo onkin sitä alkuperäistä. Kuvailemaani vesimelonia tuskin kukaan on vielä jalostanut. Keltasisuksinen on minulta vielä näkemättä. Milloinkahan näemme sinisiä tomaatteja.